Vaikuttamistoiminta ja edunvalvonta

 

Vaikuttamistoiminta ja kohderyhmien edunvalvonta ovat Finnilcon tärkeitä tehtäviä. Finnilco jakaa kohderyhmilleen tietoa heille kuuluvista oikeuksista ja seuraa jäsenkentän kokemuksia niiden toteutumisesta. Jäsenkentän kokemusten lisäksi Finnilco seuraa kohderyhmäänsä vaikuttavaa päätöksentekoa ja ottaa tarvittaessa yhteyttä sosiaali- ja terveydenhuollon päättäjiin kantojensa esille tuomiseksi.

Finnilco on SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n jäsen ja kuuluu SOSTE:n alaiseen potilas- ja kansanterveysjärjestöjen POTKA-verkostoon. Finnilco on myös Kuluttajaparlamentin jäsen. Finnilco ottaa kantaa kohderyhmiään koskettavissa asioissa myös näiden verkostojen kautta.

Kuluttajaparlamentin kannanotto: Sähköinen tunnistautuminen tulee tehdä helppokäyttöiseksi ja saavutettavaksi

Kuluttajaparlamentin kannanotto maksuttoman toisen asteen koulutuksen puolesta

Kuluttajaparlamentin kannanotto vähävaraisiin ja sairastaviin kohdistuvia säästöjä vastaan

SOSTEn potilas- ja kansanterveysjärjestöjen kannanotto sairauslomapäiväkarenssista ja omavastuusta 


Hoitotarvikkeet avanneleikatuille ja anaali-inkontinenssipotilaille

Yksi tärkeimmistä kohderyhmän elämään vaikuttavista terveydenhuollon palveluista on hoitotarvikejakelu. Asianmukaiset avannetarvikkeet ovat edellytys sille, että leikatut voivat käydä työssä, harrastaa ja viettää sosiaalista elämää. Hoitotarvikkeita, kuten avannesidoksia, tulee saada yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Tarvikkeiden jakelun tulee perustua terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamaan arviointiin ja seurantaan. Lue lisää STM:n kuntainfosta 4/2013. 

Sosiaali- ja terveysministeriö selvitti kunnilta hoitotarvikejakelun toteutumista alkuvuodesta 2014. Selvityksen pohjalta STM suositti kuntia kiinnittämään huomiota muun muassa hoitotarvikkeiden laatukriteereihin ja hoitotarvikejakelun työntekijöiden osaamiseen. Lue lisää STM:n tiedotteesta 168/2014.

Finnilco on selvittänyt avanneleikattujen näkemyksiä hoitotarvikejakelun toimivuudesta vuosina 2016 ja 2018. Molempiin kyselyihin vastasi yli 900 henkilöä. Molemmissa kyselyissä ilmeni, että valtaosa on tyytyväisiä alueensa hoitotarvikejakeluun. Hoitotarvikejakelun toteutuksessa kuitenkin ilmeni eroavaisuuksia, ja osa kertoi hankkivansa osan avanteenhoitoon liittyvistä tuotteista itse. Finnilco toivoo saavansa tiedon, mikäli leikatut kohtaavat vaikeuksia avannetarvikkeiden saamisessa. Tällaisessa tilanteessa olethan yhteydessä Finnilcoon tai omaan jäsenyhdistykseesi.

Artikkeli kyselyn tuloksista (2016)
Artikkeli kyselyn tuloksista (2018)


Mitä hoitoon tyytymätön voi tehdä?

Tietolähteet: Aluehallintoviraston, Valviran, STM:n ja Potilasvahinkokeskuksen internetsivut, Lakitoimisto Kumpuvuori Oy

Jos henkilö on tyytymätön saamaansa tai omaisensa saamaan hoitoon tai kohteluun, hänen on mahdollista toimia eri keinoilla asian selvittämiseksi. Usein hyvä vaihtoehto selvittää asiaa on ottaa yhteyttä hoitoa antaneeseen ammattihenkilöön tai hoitopaikan muuhun edustajaan. Avoimen keskustelun kautta monet asiat selviävät ja mahdollisesti tapahtuneet virheet voidaan korjata nopeasti.

Kirjallinen muistutus

Jos hoitopaikassa käydyistä keskusteluista ei ole apua, voi tehdä kirjallisen muistutuksen hoitopaikan terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Muistutus on usein nopein tapa saada selvitys tilanteeseen, ja on suositeltavaa, että tyytymättömyyttä aiheuttavat asiat selvitetään ensisijaisesti asianomaisessa hoitopaikassa muistutuksena.

Muistutuksen tekemistä varten hoitopaikassa voi olla valmis lomake. Myös Finnilcolla on muistutuksen tekemistä varten laadittu lomakepohja. Muistutuksen  voi myös kirjoittaa vapaamuotoisesti kuvaamalla mahdollisimman selkeästi ja tarkasti asia, josta muistutus halutaan tehdä. Muistutuksessa kannattaa mainita niiden henkilöiden nimet ja/tai asema, joita muistutus koskee. Jos nimet eivät ole tiedossa, kannattaa kertoa mahdollisimman tarkasti, milloin tapaus sattui. Hoitopaikassa voidaan selvittää hoitoon osallistuneiden nimet potilasasiakirjoista ajankohdan perusteella.

Johtajan on selvitettävä muistutuksessa kerrottu asia alaistensa kanssa sekä vastattava siihen kirjallisesti kohtuullisessa ajassa, yleensä noin kuukauden sisällä. Vastauksesta on käytävä ilmi, miten asia on hoitopaikassa selvitetty ja millaisiin jatkotoimiin se on mahdollisesti johtanut.

Kantelu

Kantelulla tarkoitetaan viranomaiselle tehtyä ilmoitusta tai ilmiantoa virheellisestä menettelystä tai laiminlyönnistä. Kantelun voi tehdä silloin, kun henkilö katsoo kantelun kohteena olevan organisaation tai henkilön menettelyn tai toiminnan olevan lainvastaista, virheellistä tai epäasianmukaista. Kantelun voi tehdä myös tehtävien laiminlyönnin perusteella. Terveydenhuoltoasioissa kantelun voi tehdä aluehallintovirastolle tai Valviralle. Kantelu tehdään Valviralle silloin, kun hoitovirheen epäillään aiheuttaneen potilaan menehtymisen tai vaikean pysyvän vammautumisen. Muut hoitoa koskevat kantelut tehdään siihen aluehallintovirastoon, jonka alueella potilas on ollut hoidettavana.

Lisäksi kantelun voi tehdä eduskunnan oikeusasiamiehelle. Oikeusasiamies keskittyy toiminnassaan edistämään perus- ja ihmisoikeuksia. Kun oikeusasiamies tutkii kantelun, hän punnitsee viranomaisen toimintaa ja ottaa kantaa sen lainmukaisuuteen. Erityistä huomiota hän kiinnittää hyvän hallinnon vaatimuksiin ja perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen.

Terveydenhuoltoa koskeva kantelu tehdään vapaamuotoisesti tai kantelulomakkeella. Kantelussa tulee yksilöidä, mitä toimenpidettä, menettelyä tai päätöstä kantelija pitää virheellisenä tai epäasianmukaisena. Kantelussa tulee mahdollisuuksien mukaan mainita ajankohta, johon kantelu kohdistuu, sekä se taho, jonka toimintaan kantelija on ollut tyytymätön. Kantelussa tulee kuvata lyhyesti ja selvästi se menettely tai tapahtuma, josta on kyse, sekä esittää kantelijan käsitys siitä, millä perusteella kyseinen menettely on ollut virheellistä. Kantelun tutkiminen on maksutonta ja päätös on maksuton.

Kantelun voi tehdä myös ilman, että tekee ensin muistutusta, mutta jos asia ei ole välitöntä toimenpidettä vaativa, aluehallintovirasto tai Valvira voivat siirtää kanteluasian käsiteltäväksi ensin muistutuksena terveydenhuollon toimintayksikössä. Siirrosta ilmoitetaan kantelijalle.

Valvontaviranomainen ei ota käsiteltäväksi kaikkia asioita, joista tehdään kantelu. Yleensä yli kaksi vuotta vanhoja asioita ei käsitellä. Myös puutteelliset tiedot tai se, että asiaa ei ole mahdollista selvittää valvontaviranomaisen käytettävissä olevilla keinoilla voi johtaa siihen, että kantelua ei käsitellä.

Jos aluehallintovirasto tai Valvira havaitsee selvitystensä perusteella, että kantelu on ollut aiheellinen, ne voivat antaa hallinnollista ohjausta sille taholle, jonka toiminnasta kantelussa on  kyse. Ohjauksen tavoitteena on ohjata ammattihenkilöä tai toimipaikkaa toimimaan vastaisuudessa toisella tavalla.

Hallintoriita oikeusturvakeinona hoitotarvikeasiassa

Jos muistutuksen jälkeen on erimielisyyttä hoitotarvikeasiassa, erimielisyyden voi saattaa hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Tätä prosessia kutsutaan hallintoriita-asiaksi. Hallintoriita on yksityishenkilön tehokkain oikeusturvakeino. Hallinto-oikeus voi velvoittaa viranomaisen jakamaan tietynlaisia tai tietyn määrän hoitotarvikkeita.

Hallintoriita-asian voi saattaa asian vireille sähköpostilla tai kirjepostilla oman paikkakunnan toimivaltaiseen hallinto-oikeuteen. Myös Finnilcon valmista lomakepohjaa voi käyttää. Toimivaltaiset hallinto-oikeudet löytyvät osoitteesta www.oikeus.fi.

Hakemukseen kirjoitetaan vapaamuotoisesti, mistä erimielisyydestä on kyse ja vaatimukseksi se, mitä halutaan. Mukaan laitetaan aiemmin tehty muistutus ja siihen saatu vastaus, tai muu kirjaus, josta erimielisyys käy ilmi.

Hallinto-oikeus lähettää hakemuksen viranomaiselle lausuttavaksi heti. Noin parin kuukauden sisällä viranomainen antaa lausunnon, johon voi antaa vastineen. Sen jälkeen hallinto-oikeus vetäytyy miettimään asiaa ja antaa aikanaan päätöksen. Hallinto-oikeudesta voi tiedustella asian etenemistä.

Hallintoriitaprosessiin voi pyytää julkista tai yksityistä lakimiesapua. Kannattaa tarkistaa, onko oikeutta maksuttomaan oikeusapuun. Tietoa julkisesta oikeusavusta ja oikeudesta maksuttomaan oikeusapuun saa valtion oikeusaputoimistoista ja osoitteesta www.oikeus.fi

Hoitotarvikeoikeuksissa neuvoo ja auttaa myös vammaisoikeuksiin laajasti erikoistunut Lakitoimisto Kumpuvuori Oy (www.kumpuvuori.fi). Kumpuvuoren Lakilinja avoinna joka päivä ma-su klo 17–18 numerossa 050 552 0024 (vain normaali puhelumaksu), sekä sähköpostitse laki(at)kumpuvuori.fi.

Ilmoitus potilasvahingosta

Potilasvakuutuskeskus (PVK) huolehtii keskitetysti terveydenhuollon yhteydessä aiheutuneista henkilövahingoista potilasvahinkolain mukaisesti. Potilasvakuutuskeskus ratkaisee potilasvahinkolain perusteella, onko potilaalle aiheutunut terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilasvakuutuksesta vahingonkorvaukseen oikeuttava henkilövahinko. Korvausasian saa vireille toimittamalla vahinkoilmoituksen Potilasvakuutuskeskukselle. Hoitolaitoksen potilasasiamies voi tarvittaessa avustaa vahinkoilmoituksen teossa.

Potilasasiamies toimii potilaan oikeuksien edistämiseksi

Jokaisella terveydenhuollon toimintayksiköllä on oltava potilasasiamies, joka antaa tietoa potilaan oikeuksista ja toimii hänen oikeuksiensa edistämiseksi. Tiedottamis- ja neuvontatehtävien ohella potilasasiamiehen tehtäviin kuuluu lain mukaan avustaminen muistutuksen tekemisessä.

Potilasasiamies auttaa tarvittaessa potilasta selvittämään ongelmaansa hoitopaikassa. Hän myös neuvoo ja tarvittaessa avustaa potilasta muistutuksen, kantelun tai Potilasvakuutuskeskukselle tehtävän potilasvahinkoilmoituksen tekemisessä.

Potilasasiamiehen tehtäviin ei kuulu ottaa kantaa potilaan taudinmääritykseen tai hoidon sisältöön. Hän ei myöskään ota kantaa siihen, onko potilaan hoidossa tapahtunut hoitovahinko tai -virhe.

Potilasasiamiehen yhteystiedot saa hoitopaikasta ja useimmiten myös toimintayksikön internet-sivuilta.