Sosiaaliturvaetuudet

Avanne- ja vastaavasti leikattujen ja anaali-inkontinenssipotilaiden sosiaaliturvaetuudet

On joukko etuisuuksia, jotka voivat koskettaa avanne- ja vastaavaasti leikattuja ja anaali-inkontinenssipotilaita. Useimmat etuisuudet vaativat omaa aktiivisuutta ja hakemusten kirjoittamista ennen kuin ne voidaan myöntää. Sairastuneen on mahdolliset palvelut ja tuet kartoittaakseen hyvä pyytää tapaamista esimerkiksi sairaalan sosiaalityöntekijältä, joka on sairastuneen sosiaaliturva-asioiden asiantuntija. Muillakin viranomaisilla on velvollisuus auttaa, mikäli esimerkiksi hakemuksen kirjoittamisessa tarvitaan apua.

Suomalaisten kansanterveysjärjestöjen ryhmä on kirjoittanut erittäin kattavan oppaan Sosiaaliturvaopas pitkäaikaissairaille ja vammaisille henkilöille, jossa on tarkasti kerrottu sairaiden ja vammaisten oikeuksista. Opas päivitetään joka vuosi. Myös Valtiokonttorin ylläpitämä Suomi.fi -sivusto tarjoaa palveluoppaan vakavasti sairastuneille. 

Suomessa Kela vastaa sairastuneelle myönnettävistä tuista ja kuntoutuksesta. Avanne- ja vastaavasti leikatuilla ja anaali-inkontinenssipotilailla saattaa olla oikeus vammaistukeen tai eläkettä saavan hoitotukeen. Tuen hakijat voivat halutessaan pyytää Finnilcon toimistolta toimintakyvynkartoituslomakkeen, joka sisältää erilaisia apukysymyksiä hakemuslomakkeen täyttämistä varten.

Leikatulla saattaa olla oikeus myös veronmaksukyvyn alentumisvähennykseen ja/tai invalidivähennykseen. Verovähennyksistä tarkat tiedot saa Verohallinnosta.


Lääkekorvaukset

Kela maksaa korvausta lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja perusvoiteista, jotka on määrätty lääkemääräyksellä sairauden hoitoon. Korvauksen saaminen edellyttää, että sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva Lääkkeiden hintalautakunta (Hila) on hyväksynyt lääkkeelle, perusvoiteelle tai kliiniselle ravintovalmisteelle korvattavuuden. Lääkkeen korvattavuus voidaan vahvistaa vain valmisteyhteenvedossa mainittuihin käyttöaiheisiin. Jos korvattavuutta ei ole hyväksytty, lääke jää kokonaan asiakkaan maksettavaksi. Esimerkiksi joitakin epilepsia- ja psyykenlääkkeitä käytetään yleisesti kivunhoitoon, vaikka kivunhoitoa ei ole mainittu lääkkeiden käyttöaiheissa. Tällaisessa tilanteessa kannattaa keskustella asiasta hoitavan lääkärin kanssa.

Vuoden 2016 alusta lähtien lääkekorvauksia saa vasta alkuomavastuun täyttymisen jälkeen. Kalenterivuosittainen 50 euron alkuomavastuu koskee yli 18-vuotiaita. Alkuomavastuu kertyy lääkkeiden oston yhteydessä ja se voi täyttyä lääkkeen hinnasta riippuen joko yhdestä tai useammasta lääkeostosta. Alkuomavastuu kerryttää lääkeostojen vuosiomavastuuta eli lääkekattoa.

Apteekit seuraavat sähköisesti omavastuuosuuden kertymistä. Kun kustannukset ylittävät vuosittaisen omavastuun (lääkekaton), joka on 610,37 euroa vuonna 2016, lääkkeen kertaluontoinen omavastuu on tämän jälkeen 2,50 euroa.

Lääkkeiden peruskorvaustaso, jota noudatetaan alkuomavastuun täyttymisen jälkeen, on 40 prosenttia aiemman 35 prosentin sijaan. Korvauksien saamiseksi lääkettä tulee ostaa enintään 3 kuukauden annos kerrallaan mahdollisimman edullisina pakkauskokoina.


Matkakorvaukset

Julkiseen tai yksityiseen sairaanhoitoon liittyvistä matkoista voi saada korvausta Kelasta, kun kustannukset yhteen suuntaan ylittävät omavastuun. Kela korvaa myös kuntoutukseen (esim. sopeutumisvalmennuskurssille) tehtyjä matkoja, kun kuntoutus perustuu Kelan tai julkisen terveydenhuollon kuntoutuspäätökseen.

Kela korvaa yleensä matkan lähimpään hoitolaitokseen. Jos henkilö on itse valinnut valinnanvapauden perusteella hoitopaikan kauempaa, Kela korvaa matkan enintään niiden kustannusten mukaan, jotka aiheutuisivat matkasta lähimpään hoitopaikkaan.

Kela korvaa matkakustannuksia pääasiassa halvimman matkustustavan mukaan. Taksimatkasta voi saada korvauksen, kun terveydenhuollon edustaja on katsonut taksin käytön olevan terveydentilan vuoksi tarpeellista ja siitä on tehty todistus (SV 67 tai muu vastaava selvitys). Myös puutteelliset liikenneyhteydet voivat oikeuttaa taksin käyttöön.

Matkakorvauksen saa heti taksissa, kun matkan tilaa oman alueen tilausnumerosta. Tällöin matkan omavastuu on 25 euroa/yhdensuuntainen matka vuosittaisen omavastuuosuuden täyttymiseen saakka. Matkojen omavastuuosuus, ns. matkakatto, on 300 euroa/kalenterivuosi. Kun se ylittyy, Kela korvaa matkat kokonaan. Kela ilmoittaa, kun matkakatto on täyttynyt ja lähettää postissa kortin, jossa asia todetaan. Kun sitä näyttää taksissa, matkasta ei peritä mitään. Huom: Tavallisesta taksin tilausnumerosta tilattaessa omavastuu on 50 euroa, eikä tämä omavastuu kerrytä matkakattoa.

Oman auton käyttökorvaus on 20 snt/km. Omavastuuosuus omaa autoa käytettäessä on 25 euroa per yhdensuuntainen matka. Pyydä matkatodistus hoitopaikasta Kelan korvaamia matkoja varten joka matkasta. Todistus tulee säilyttää puoli vuotta.


Vammaistuki aikuiselle

Aikuisten vammaistuen (16 vuotta täyttäneen vammaistuen) tarkoitus on tukea työikäisten 16-64 -vuotiaiden sairaiden tai vammaisten selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, työssä ja opiskelussa. Vammaistuki on verotonta tuloa, johon henkilön tulot tai omaisuus eivät vaikuta. Tuki on porrastettu kolmeen luokkaan; perusvammaistukeen, korotettuun vammaistukeen ja ylimpään vammaistukeen.

Avanne- ja vastaavasti leikatulla ja anaali-inkontinenssipotilaalla saattaa olla oikeus vammaistukeen. Tuen edellytys on, että hakijan toimintakyky on heikentynyt ja sairaudesta tai vammasta aiheutuu hakijalle olennaista haittaa vähintään vuoden ajan.

1.6.2015 lähtien perusvammaistuen myöntäminen ei enää edellytä erityiskustannuksia. Jos erityiskustannuksia  kuitenkin on, ne voivat korottaa vammaistuen määrää.
Erityiskustannuksia ovat esimerkiksi sairaanhoito- ja lääkekulut ja kotipalvelun tai kotisairaanhoidon kustannukset. Erityiskustannuksiin ei nykyisin huomioida mm. hygieniaan, erityisruokavalioon tai hoitotarvikkeisiin liittyviä kuluja.

Vammaistukea ei makseta, jos asiakas saa vanhuuseläkettä, täyttä työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea. Työttömyyseläkkeen saaja voi saada vammaistukea. Tarkempia tietoja saa Kelasta.


Eläkettä saavan hoitotuki

Hoitotuella pyritään tukemaan sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan kotona asumista, sekä korvaamaan sairaudesta tai vammasta aiheutuvia erityiskustannuksia. Edellytys hoitotuen saamiseen on, että hakijan toimintakyky on sairauden tai vamman vuoksi ollut alentunut vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn katsotaan olevan heikentynyt, kun sairaus tai vamma heikentää kykyä huolehtia itsestään (esim. peseytyä tai pukeutua), tehdä välttämättömiä kotitaloustöitä tai asioida kodin ulkopuolella. Toimintakyvyn heikentymisen lisäksi sairauden tai vamman pitää aiheuttaa säännöllistä (vähintään viikoittaista) avuntarvetta tai ohjauksen ja valvonnan tarvetta henkilökohtaisissa toiminnoissa (esimerkiksi pukeutumisessa, syömisessä tai peseytymisessä).

Erityiskustannukset voivat korottaa perushoitotuen nostamisen korotetuksi hoitotueksi. Erityiskustannuksia ovat esimerkiksi sairaanhoito- ja lääkekulut ja kotipalvelun tai kotisairaanhoidon kustannukset.

Eläkettä saavan hoitotuki maksetaan kolmeen ryhmään porrastettuna avuntarpeen, ohjauksen ja valvonnan tarpeen sekä erityiskustannusten määrän perusteella. Hoitotuki on verotonta tuloa. Tarkempia tietoja saa Kelasta.


Invalidivähennys

Suurimmalla osalla avanneleikatuista on verotuksessa oikeus haitta-astettaan vastaavaan invalidivähennykseen. Lääkäri määrittelee potilaan haitta-asteen soveltamalla sosiaali- ja terveysministeriön antamaa haittaluokka-asetusta, joka pohjautuu tapaturmavakuutuslakiin (608/1948). Uusin haittaluokitus on tullut voimaan vuoden 2010 alusta. Invalidivähennyksen saamiseksi lääkäri kirjoittaa B-lausunnon, jossa haitta-aste on muunnettu prosenteiksi. Lausunnosta tulee ilmetä myös haitan pysyvyys ja alkamisajankohta. Invalidivähennys voidaan myöntää takautuvasti 5 vuoden ajalta.

Haitta-astetta määrittäessä otetaan huomioon ainoastaan sairauden, vamman tai toiminnanvajavuuden laatu, mutta ei yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia. Haittaluokkia on yhteensä 20, joista haittaluokka 1 on pienin ja haittaluokka 20 suurin. Haittaluokat voi muuntaa prosenteiksi kertomalla ne viidellä. Lääkäri huomioi lausuntoa kirjoittaessaan potilaan mahdolliset muut sairaudet, jolloin yhdistetty haittaluokka voi olla suurempi. Erillisten haittaluokkien yhdistämisessä noudatetaan erillistä laskukaavaa.

Avanteiden haittaluokat:

Virtsa-avanne, pitävä: 2-4
Virtsa-avanne, avoin: 5-7
Ohutsuoliavanne: 8-10
Paksusuoliavanne: 6

Pidätyskyvyn puutteesta on määritelty omat haittaluokkansa:

Peräaukon lievä pidätyskyvyn puute, ei voi pidättää löysää ulostetta: 2
Peräaukon keskivaikea pidätyskyvyn puute: 4
Peräaukon täydellinen pidätyskyvyn puute: 10

J-säiliö-leikkausta ei ole erikseen huomioitu haittaluokituksessa. Tällöin lääkäri voi arvioida haittaluokan yksilöllisesti vertaamalla tilannetta muiden haittaluokkien kuvauksiin.

Suurimman invalidivähennyksen saa, jos haittaluokka on 20 (100 %). Täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevan haitta-aste katsotaan ilman eri selvitystä olevan 100 %. Invalidivähennys pienenee haitta-asteen ollessa vähäisempi. Invalidivähennystä ei myönnetä lainkaan, mikäli kokonaishaittaluokka on alle 6 (30 %). Tarkempia tietoja saa verohallinnosta.


Veronmaksukyvyn alentumisvähennys

Leikatulla saattaa olla oikeus veronmaksukyvyn alentumisvähennykseen, mikäli veronmaksukyvyn katsotaan erityisestä syystä oleellisesti vähentyneen. Vähennys on harkinnanvarainen, ja sen myöntämiseen vaikuttavat henkilön ja hänen perheensä tulot ja varallisuus. Yksinomaan sairaudesta aiheutunut olennainen veronmaksukyvyn alentuminen on vähennysperusteena vain silloin, kun verovelvollisen ja hänen perheensä yhteenlaskettujen sairauskustannusten määrä verovuonna on vähintään 700 euroa ja samalla vähintään 10 % ansio- ja pääomatulojen yhteismäärästä, josta  on vähennetty tulonhankkimiskulut. Tarkempia tietoja saa verohallinnosta.