Fysioterapiasta voi olla apua avanneleikatuille

Lantionpohjalihasten harjoitukset edesauttavat avanneleikattuja ylläpitämään tai kohentamaan sekä toimintakykyä että elämänlaatua. Ne voivat mahdollisesti jopa ehkäistä joitakin komplikaatioita.

– Lantionpohjan fysioterapia on kuntoutusta, jota toivoisin enemmänkin käytettävän lantionpohjan toimintahäiriöissä (pelvic floor dysfunction). Sen merkitystä ei oikein ole vielä oivallettu eikä resursoitu riittävästi. Ihannetilanteessa olisi hyvä aloittaa kuntouttavat toimet jo sairaalan osastolla leikkauksen jälkeen, fysioterapeutti Nina Jaatinen Turun yliopistollisen keskussairaalan asiantuntijapalveluista sanoo.

Fysioterapeutti, seksuaalineuvoja Nina Jaatinen on toinen kahdesta Tyksin lantionpohjan fysioterapeutiksi erikoistuneesta asiantuntijasta lantionpohjan tiimissä. He tekevät tätä työtä poliklinikalla. Jonotusaika heille on erikoislääkärin lähetteen saaneilla potilailla 3-6 kuukautta.

Lantionpohjan lihakset ovat äärettömän tärkeitä, koska ne tukevat lantiossa olevia elimiä kuten sukupuolielimiä, virtsaputkea, virtsarakkoa ja peräsuolta. Niillä on suuri merkitys myös seksuaaliselle toiminnalle ja nautinnolle. On tärkeää, että lantionpohjan lihakset toimivat  mahdollisimman optimaalisesti, sillä niiden epätasapainotila jännittämisen ja rentouden suhteen voi altistaa lantionpohjan toimintahäiriöille. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset virtsaamisen ja ulostamisen ongelmat, kiputilat, tunto-ongelmat ja laskeumat.

Fysioterapiassa heikkoja lihaksia opetetaan vahvistamaan, mutta toisinaan ongelmana voi olla myös niiden liiallinen jännitys, jolloin vaikkapa rakko ja/tai suoli eivät toimi toivotulla tavalla.

– Tilanteen selvittämiseen tarvitaan asiantuntija, joka kartoittaa tilanteen ja ohjaa yksilöllisesti sopivia harjoituksia. Kaiken pohjana on perusteellinen fysioterapeuttinen tutkiminen. Jokaisesta potilaskäynnistä tehdään fysioterapeuttinen lausunto kannanottoineen.

Avanneleikatuilla on vielä erityistilanne leikkaushaavoista ja joidenkin peräsuolen ympärillä olleiden lihasten puuttumisesta johtuen. Jos henkilö on saanut sädehoitoa, se vaikuttaa myös joskus laajastikin sisäelimiin ja lihaksiin.

– Fysioterapiassa huomioidaan myös arvet, ryhti, hengitys, liike ja liikkuminen, kuten mahdollisimman optimaalinen lantion toiminta ja kävelyn liikemalli, Nina kertoo.

Keho ja mieli

Fysioterapiassa on tärkeää ottaa huomioon jokaisen omaan kehoon ja mieleen liittyviä yksilöllisiä tekijöitä ja sitten tutkiskella ja kokeilla, mistä voisi olla apua. Se mikä sopii yhdelle, ei välttämättä auta toista. Mitään valmista kaavaa ei ole. Nina korostaa psykofyysisen lähestymistavan merkitystä potilaan kannattelussa ja kuntoutumisen tukemisessa kehokeskeisellä ajattelulla.

– Hyvä ja toimiva vuorovaikutus on a & o onnistuneessa terapiatyössä. Ihminen tulee nähdä kokonaisena, osana ympäristöään ja sosiaalisia suhteitaan. Toimintamme ydin on lantionpohjan toimintahäiriön korjaantumisessa. Se on paitsi fyysinen myös psyykkinen prosessi, keho ja mieli ovat toisiinsa kytkettyjä, niitä ei voi erottaa.

– On hyvä pohtia mikä merkitys ihmiselle on yleensäkin ulostamistapahtumassa, jossa saa ja voi useimmiten itse hallita omaa suolentoimintaa lantionpohjan tahdonalaisella toiminnalla, kun taas avanneleikatulla usein on peräaukko suljettu toistaiseksi tai kokonaan ja suoli toimii pussiin omia aikojaan, Nina pohtii.

– Potilaan muuttunut toiminnallinen tilanne, tämä menetys, on otettava fysioterapiassakin huomioon.

Potilaan oma aktiivisuus, positiiviset mielikuvat, hyväksyvä kehonkuva itsestään (sisäiset ja ulkoiset) ja omat oivallukset ovat tärkeitä prosessin etenemisessä.

– Me ohjaamme, mutta potilas tekee itse työn. Keho on viisas, ja ohjauksessa luotamme potilaan tunteeseen ja omiin tuntemuksiin. Kehon rauhoittaminen antaa mahdollisuuden muutokselle. Hyvä hengitystekniikka auttaa paljon, sillä juuri hengitys on silta kehon ja mielen välillä.

– Tämä vaatii pitkäjänteisyyttä ja motivaatiota tehdä harjoituksia päivittäin. Tuloksia näkee mahdollisesti vasta kuukausien kuluttua, Nina sanoo.

Yksilöllistä ohjausta

Lantionpohjafysioterapiaan erikoistuneilla fysioterapeuteilla on oma yhdistyksensä, joka järjestää säännöllisesti ajankohtaista koulutusta. – Tämän työn edellytys on pysyä ajan tasalla jatkuvalla kouluttautumisella.

Nina pitää tärkeänä sitä, että fysioterapiaa tarvitseva kääntyy asiantuntijan puoleen, sillä jos potilas itse etsii vaikkapa netistä harjoitteita ja alkaa tehdä niitä omin päin, voi saada myös lisäongelmia aikaiseksi.

Asiantuntijafysioterapeutti mittaa lantionpohjan lihaksia EMG- laitteella ennen harjoitustehtävien antamista ja tähän tarvitaan erikoislääkärin lähete, jotta varmistetaan, ettei mittaamisella tehdä vahinkoa, sillä mittauslaite laitetaan ihmisen sisään, esimerkiksi emättimeen. Lähetteen antaja voi olla gynekologi, urologi tai gastrokirurgi. Myöhemmin tilannetta seurataan uusin mittauksin.

– Totta kai voi itsekin kokeilla, mistä voi olla apua, mutta kehotan käyttämään tervettä järkeä ja tutustumaan sellaisiin ohjeisiin, jotka ovat asiantuntijoiden laatimia, Nina toteaa.

– Fysioterapiassa kiinnitetään aina ensi huomiota potilaan ryhtiin, hengitykseen, liikkumiseen ja liikkeisiin. Tämä taitaa olla se  fysioterapeutin ensimmäinen kiinnostuksen kohde hoitosuhdetta aloitettaessa.

Entäpä sitten, jos leikkausten jälkeen ei ole tuntoa, jos osa lihaksista puuttuu? Miten lihaksia voi silloin treenata?

– Lantionpohjan tunto-ongelmia voi olla monenlaisia, kuten mm. tunnon heikkenemistä, alentumista ja/tai herkistymää. Tuntoa voidaan harjoittaa asiantuntijan antamilla harjoituksilla, kuten tunnon uudelleen koulutuksella.

– Tunnon häiriintyminen voi olla pintatunnossa ja syvätunnossa tai vaikka molemmissa yhtä aikaa. Voi olla, että henkilö ei tunne esimerkiksi terävätuntoa, kuten neulan pistoa, mutta syvemmällä kudoksissa tilanne onkin toinen, Nina kertoo.

Lihaksia harjoittamalla voidaan löytää uusia yhteyksiä motorisiin lihasyksiköihin ja hermoratoihin. – Lantionpohjan harjoitteet aloitetaan lähes poikkeuksetta lantionpohjan lihasten tunnistus- ja aktivointiharjoitteilla, jotta mahdollisimman selektiivinen lihastoiminta löytyisi ja hahmottuisi ennen varsinaista lihasvoiman, toiminnan ja/tai rentouttamisen harjoittamista, Nina täsmentää.

Tavoitteita kohti

Erikoislääkärin lähetteestä selviää, mikä on fysioterapeutille tulon ensisijainen syy. Kyse on lantionpohjan toiminnan ongelmien saamisesta
hallintaan erilaisten harjoitusten avulla, tavoitteena saada lantionpohjan tukirakenteet toimivammiksi. Kaikki ongelmat eivät aina häviä fysioterapiassa aktiivisesta harjoittelusta huolimatta, mutta tavoitteena voi olla sekin, etteivät oireet pahene.

Lantionpohjan lihakset ovat tahdonalaisia, joten niihin voi omalla toiminnallaan vaikuttaa. Niitä harjoitetaan jännittämällä ja rentouttamalla. – On hyvä kokeilla eri alkuasentoja, sillä jokin asento voi olla toista tehokkaampi. Laskeuman ollessa kyseessä harjoitukset on hyvä tehdä vaaka-asennossa tai lantio kallistuneena alaspäin tai riipunnassa ylösalaisin, jossa lantionpohjalle kohdistuva paino eliminoidaan minimaaliseksi, Nina sanoo.

– Laskeumapotilaan lihasharjoittelussa ajatuksena on sopeuttaa oikea liike ja toiminta omiin tuntemuksiin, lihasten optimaaliseen toimintaan ja kuormituksen minimointiin.

Nina uskoo erilaisten mielikuvien voimaan. Esimerkiksi naisia hän ohjaa supistamaan emätintä sanoilla ”sisäinen suudelma”. Kun tuntemuksesta saa vähitellen paremman, hän puhuu hissin kerroksista. – On tärkeää tehdä harjoituksia rennosti hyvällä flowlla – yliyrittäminen ei johda hyvään lopputulokseen.

Omatoiminen liikunta tukee fysioterapiaa. Ninan mielestä lähes kaikki liikunta oman kunnon mukaan on hyväksi avanneleikatuille. Ainakin kävely, uinti ja voimistelu sopivat melkein aina. Tärkeintä on mahdollisimman kivuton ja luonnollinen liike ja toiminta, josta tulee hyvä ja rentoutunut fiilis, joka ei pahenna, rasita tai kuormita kehoa epäedullisesti.

– Kamppailulajien ollessa kyseessä avannekohdan suojaaminen on tietenkin tärkeää, jotta siihen ei kohdistu iskuja. Laskeumapotilaille en suosittele hyppyjä enkä juoksua. Lyhyehköjä kävelylenkkejä voisi tehdä päivän mittaan useampia. Erittäin hyviä liikuntamuotoja lantionpohjalihaksille ovat pilates, itämainen tanssi, jooga ja ylipäänsä lajit, joissa lantio liikkuu ja käytetään myös syviä selkä- ja vatsalihaksia.

Teksti: Inkeri Aalto

Artikkeli on julkaistu Finnilco-lehdessä 3/2018.

Terveyskylä.fi -sivustolle on avattu Lantionpohjan lihasten harjoitteluopas.