Avanteenhoidon keskeisimmät haasteet – Finnilcon webinaarin parhaat palat

Mistä suolitukoksen tunnistaa? Entä kuinka ikävää karvatupentulehdusta tai limakalvon liikakasvua tulisi hoitaa? Mikä on avannetyrä? Finnilcon ensimmäisessä webinaarissa 11.6.2020 käsiteltiin muun muassa näitä aiheita. Webinaarin veti avannehoitaja Sanna Moksén, joka työskentelee osastonhoitajana Tampereen yliopistollisen sairaalan ihotautien ja haavakeskuksen poliklinikalla. Olemme koonneet tähän laajaan artikkeliin kaikki webinaarin keskeisimmät kohdat.

Avannehoitaja Sanna Moksén työskentelee osastonhoitajana Tampereen yliopistollisen sairaalan ihotautien ja haavakeskuksen poliklinikalla.

Tarkkaile sidosta vaihtaessa ihon kuntoa

Oikeanlainen ihonhoito ennaltaehkäisee avanneihon ongelmia. Avannetta ympäröivän ihon hoito lähtee aina sopivasta sidoksesta, jonka vaihtoväli riippuu paljon suolen toiminnasta.

– Ei voi antaa mitään oppikirjaversiota, että jos sinulla on tällainen avanne, sitä vaihdetaan näin ja näin usein. Ihonsuojalevyn vaihtoväliä voi katsoa sen mukaan, millainen ihon kunto on, avannehoitaja Sanna Moksén kertoo.

Sidos kannattaa vaihtaa aina varovaisesti toisella kädellä tukien, jotta ihon rikkoutumiselta vältyttäisiin.

–  Sidosten liimat on suunniteltu pysymään hyvin, mutta se voi aiheuttaa sen, että sidosta on vaikea irrottaa. Erityisesti kesähelteillä toisilla käy niin, että sidos saattaa tarttua ihoon lujasti kiinni, Moksén sanoo.

Moksén muistuttaa, että sidosta vaihtaessa kannattaa samalla tarkkailla ihon kuntoa.

– Kannattaa katsoa sitä sidoksen alapintaa. Jos levyn ja ihon välissä on vuoto-ongelma, näet sen siitä hyvin. Esimerkiksi jos siellä on jokin kuoppa tai epätasaisuus iholla, joka aiheuttaa sidoksen vuodon. Ja silloin tiedät, että sitä kohtaa täytyy tiivistää lisää. Vanha sidos kertoo sinulle, mikä mättää.

Pelkkä vesipesu riittää

Moksénin mukaan avanneihon puhdistuksen riittää pelkkä vesipesu lämpimällä vedellä. Tärkeintä on, että eritteen saa iholta pois.

– En suosittele saippuaa jatkuvaan käyttöön. Monessa nykysaippuassa on mukana kosteusvoidetta ja se aiheuttaa toisille sen, että ihon pintaan tulee liukas kalvo ja ihonsuojalevy ei kiinnitykään kunnolla.

Sidosta vaihtaessa iholle saattaa jäädä vanhasta ihonsuojalevystä sulanutta levymateriaalia. Siitä ei kuitenkaan kannata kantaa huolta, eikä sitä varsinkaan kannata poistaa ronskin ottein.

–  Vanhan levyn rippeet eivät aiheuta ongelmia uuden ihonsuojalevyn alla. Vanha levymateriaali sulaa uuteen levyyn kiinni ja irtoaa uuden levyn mukana seuraavalla vaihtokerralla. Jos vanhan ihonsuojalevyn rippeitä poistetaan väkisin, samalla saattaa poistaa ihon pintakerrosta, ja rikkoutunut iho on altis infektiolle, Moksén kuvailee.

Puhdistettu iho kuivataan taputellen, mielellään nukkaamattomalla, pehmeällä pyyhkeellä. Ihonsuojalevyä leikatessa on hyvä huomioida, että avanne ei ole juuri koskaan täysin pyöreä. Levystä on kuitenkin tärkeää saada avanteen kokoinen ja –muotoinen.

– Jonkun verran näkee, että ihmiset leikkaavat pyöreän reiän ihonsuojalevyyn, vaikka avanne ei ole pyöreä. Vaikka ihonsuojalevyssä on ”tikkataulun” näköinen leikkausmalli, se ei tarkoita, että levy pitäisi leikata pyöreäksi, Moksén huomauttaa.

Ihonsuojalevyn lämmittäminen auttaa sen kiinnittämisessä. Moksén vinkkaa, että levyn voi laittaa kainaloon siksi aikaa, kun kuivailee ihoa ja antaa avanteelle ilmakylpyjä. Uusi sidos painellaan ja kiinnitetään paikalleen. Silloin on tärkeä huomioida, että sidos on tiivis erityisesti avanteen juuresta.

– Jos tiivisteaineita tarvitaan, ne voi laittaa joko avannetta ympäröivälle iholle tai niin, että ottaa ihonsuojalevystä taustapaperin ja sinne tarttuvalle pinnalle laittaa sen pastan. Se on hyvä keino, jos suoli toimii liukkaasti ja on vaikea saada pastaa sinne niin, ettei se likaantuisi, avannehoitaja Sanna Moksén sanoo.

Moksén ei kuitenkaan suosittele ihonsuojakalvojen käyttämistä.

– Henkilökohtainen mielipiteeni on, että nyt markkinoilla olevat ihonsuojakalvot ovat turhia, jos iho on terve. Niitä ei silloin tarvita laisinkaan.

Ihonsuojalevyn alle päässyt erite voi aiheuttaa ekseeman

Sidosta vaihtaessa kannattaa samalla tarkkailla ihon kuntoa. (Kuva: Shutterstock)

Erilaiset iho-ongelmat ovat tuttuja monille avanneleikatuille. Itsehoidon lisäksi avannehoitaja voi vastaanotollaan käsitellä ihoa tai suositella apteekista ostettavaa tuotetta. Avannehoitaja Sanna Moksén kävi webinaarin aikana läpi kolme yleisintä avanneleikatun iho-ongelmaa.

Avannetta ympäröivälle iholle voi syntyä eritekontakti-ekseema, kun eritettä pääsee ihonsuojalevyn alle, ja erite polttaa ihoa. Kun tulehtunut iho erittää kudosnestettä, ihonsuojalevy ei tartu siihen, ja näin ollen eritettä voi päästä jälleen tulehtuneelle iholle. Ikävä kierre on valmis.

– Jokainen avanneleikattu varmaan kohtaa tämän ongelman jossain kohtaa, Moksén sanoo.

Itsehoitona sidosta voi yrittää tiivistää alkoholittomalla pastalla, pastarenkaalla tai –nauhalla. Jos tiivistäminen ei auta, apteekista saa tilaamalla antibakteerista, sieniä tappavaa gentianavioletti –liuosta, jolla voi penslata puhtaaksipestyn, palaneen alueen.

– Silloin ihon erittäminen, ”itkeminen” pysähtyy. Sidoksen tiivistäminen on kuitenkin kaiken a ja o, Moksén kertoo.

Karvojen ajelu ja ilmakylvyt auttavat karvatupentulehdukseen

Karvatupentulehdus syntyy avanneleikatulle usein silloin, kun ihokarvat repeävät ihonsuojalevyä iholta irrottaessa.

– Karvatupentulehdus on kipeä, kutiseva ja ikävä ongelma. Tämä tulee useimmiten henkilölle, jolla on paljon ihokarvoja, Moksén sanoo.

Moksén kertoo, että pahaksi yltynyt karvatupentulehdus voi levitä laajemmaksi ekseemaksi avanteen ympärille. Ilmakylvyt ja ihokarvojen ajelu varoen myötäkarvaan yleensä auttavat.

– Ärtyneelle iholle voi laittaa sirotejauhetta, se suojaa ihoa siellä alla. Gentianavioletti on tähän myös hyvä. Karvojen ajelun jälkeen avanteelle kunnon ilmakylpy, gentianavioletilla penslaus, niin ongelman pitäisi poistua viikossa, Moksén neuvoo.

Hankaus voi aiheuttaa limakalvon liikakasvua

Limakalvon liikakasvu syntyy hankauksen seurauksena, jos esimerkiksi vyö pääsee hankaamaan avannetta. Liikakasvu vuotaa herkästi verta ja sen vuoksi heikentää sidoksen tiiviyttä, jos veri pääsee ihonsuojalevyn alle.

Limakalvon liikakasvuun voi jo auttaa hankauksen poisto, esimerkiksi vaihda vyö henkseleihin. (Kuva: Pixabay)

Liikakasvuun auttaa usein jo hankauksen poisto, eli esimerkiksi vyö kannattaa vaihtaa henkseleihin.

– Jos ongelma ei poistu hankauksen poistamisen jälkeen, avannehoitaja voi tehdä laapiskäsitellyn eli käsitellä aluetta hopeanitraatilla. Käsittely onnistuu vain avannehoitajan luona, sillä väärin tehtynä laapiskäsittely voi aiheuttaa paljon hallaa.

– Limakalvon liikakasvua pitää hoitaa osissa, joten saattaa vaatia monta käsittelykertaa, jos liikakasvua on ympäri avannetta, avannehoitaja Sanna Moksén kertoo.

Limakalvon liikakasvua voidaan polttaa myös kirurgisesti.

– Ongelma saattaa kuitenkin palata takaisin, erityisesti niillä, joilla on taipumusta limakalvon liikakasvuun.

Jos limakalvon liikakasvu ei poistu kotikonstein, kannattaakin hakeutua matalalla kynnyksellä avannehoitajan vastaanotolle.

Avannetyrä ei parane itsestään

Tyrä muodostuu, kun vatsaontelon sisältöä työntyy vatsanseinämän heikon kohdan läpi ihon alle. Avanneleikatulla on vatsanpeitteissä kirurgisesti tehty reikä suolta varten, minkä vuoksi tuo alue on heikompi ja alttiimpi saamaan tyrän.

Lievä tyrä voi ilmetä vatsalla epäsymmetrisyytenä, laakeana kohoumana. Jos tyrä on tullut, se ei parane itsestään, vaan suurenee hoitamattomana. Tämän vuoksi alkuvaiheen hoito on tärkeää. Avannehoitaja Sanna Moksén huomauttaa, että ennaltaehkäisy on kaiken a ja o, jotta tyrältä välttyy. Heti avanneleikkauksen jälkeen on tärkeää olla nostelematta painavia esineitä, ettei avanteelle tehty aukko vatsanpeitteissä veny.

Avanneleikatun kannattaa kokeilla pilates-tyylistä vatsalihasharjoittelua perinteisten vatsalihasten tekemisen sijasta. (Kuva: Pixabay)

– Tämä on mielestäni sellainen asia, mitä sairaalassa ei tarpeeksi korosteta. Eli ensimmäiset viikot avanneleikkauksen jälkeen on tosi tärkeää noudattaa ohjeita. Ei saisi nostella, eikä hirveästi rasittaa itseä, jotta haava pääsisi paranemaan ja lihakset pääsisivät rauhassa vahvistumaan. Tyrän todennäköisyys on aina pienempi, mitä kauemmas avanneleikkauksesta päästään, Moksén sanoo.

Tukituotteita (esim. tyrähousut ja erilaiset tyrävyöt) kannattaa käyttää varsinkin liikkuessa. Vatsan alueen lihaksia kannattaa vahvistaa pilates-tyylisellä harjoitelulla perinteisten vatsalihasten tekemisen sijasta.

Moksén huomauttaa, että tukituotteet pitää pukea oikein, jotta niistä on apua. Tyrä ei saa olla pukiessa ulkona vatsaontelosta.

– Jos tyrä on vatsaontelosta ulkona, on turha laittaa sen päälle vyötä puristamaan. Pahimmillaan se voi aiheuttaa tyrään jopa verenkiertohäiriön. Suolen saa paikalleen niin, että menee selälleen makaamaan, pistää polvet koukkuun, rentouttaa vatsalihakset ja painaa kädellä, niin suolen pitäisi mennä takaisin paikalleen. Jos se on vaikeaa, voi käyttää kylmäpussia apuna. Kun laitat avanteen päälle kylmäpussin, avanteen vieressä oleva suoli vetäytyy kylmästä poispäin. Ja silloin se lumpsahtaa takaisin vatsaonteloon, jolloin on oikea hetki laittaa esimerkiksi tyrävyö paikalleen, avannehoitaja Sanna Moksén kertoo.

Jos tyrän alueelle tulee äkillistä kovaa kipua ja avanteen väri muuttuu tummaksi, ota heti yhteys sairaalaan. Vaihtoehtoina on vaihtaa avanteen paikka tai asentaa tukiverkko vatsanpeitteiden tueksi. Riski tyrän uusimiselle on suuri, joten leikkauksen jälkeinen tyrän ennaltaehkäisy tärkeää.

Suolitukos on ikävä kokemus

Ohutsuolessa ruokasula ja paksusuolessa uloste kulkevat jatkuvasti eteenpäin suolen seinämien lihastoiminnan avulla. Jos suolen sisällön kululle tulee jokin este, syntyy suolitukos.

– Suolitukos ei tule välttämättä kaikille avanneleikatuille, mutta joillekin siitä tulee varsinainen riesa. Se ei ole avannetyypistä riippuvainen.  Suolitukoksen riski on olemassa aina, jos vatsaontelossa on käyty, leikattu jotain, tai siellä on ollut tulehduksia, Moksén sanoo.

Suolitukoksen voi aiheuttaa leikkausten tai tulehdusten aiheuttamat kiinnikkeet vatsaontelossa, huonosti pureskeltu ruoka, tyrä tai suolessa oleva kasvain.

Suolitukoksen oireisiin kuuluu koliikkimainen vatsakipu, pahoinvointi, oksentelu, suolen toimimattomuus tai ripuli. (Kuva: Pixabay)

– Tukos voi syntyä, jos esimerkiksi suolenmutkaan jää kananlihasta pitkä suikale, jonka ympärille kertyy muuta ruokaa. Tai sitten esimerkiksi pähkinät voivat aiheuttaa tukoksen. Pähkinä imee itseensä vettä ja paisuu suolenmutkassa, se voi aiheuttaa ahtaaseen kohtaan tukoksen.

Moksén varottelee myös kausituotteista. Esimerkiksi mansikat ja syksyllä omenat voivat aiheuttaa suolitukoksen vaaran, kun niitä nautiskellaan harvemmin ja ehkä isompia määriä kerralla.

– Mansikkakin on sellainen, että kun pureskelet sen ja nielaiset, ne mansikat kuitenkin tarttuvat toisiinsa kiinni mahassa, ja lähtevät isompana klönttinä eteenpäin.

Paras ennaltaehkäisy on vältellä huonosti sulavia ruokia ja pureskella ruoka aina huolellisesti. Juo riittävästi, mutta eri aikaan kuin syöt, Moksén huomauttaa.

– Juoma ruoan seassa saa aikaan sen, että ruoka menee suolistossa eteenpäin liian nopeasti ja liian isoina paloina. Mahalaukku ei ehdi tekemään sitä sulatustyötä, mitä sen kuuluisi tehdä, koska vesi tai muu juoma vie ruoan ohutsuolen puolelle.

Suolitukoksen oireisiin kuuluu koliikkimainen vatsakipu, pahoinvointi, oksentelu, suolen toimimattomuus tai ripuli.

– Suoli voi olla tyystin hiljaa, niin että sieltä ei tule mitään ulos. Tai sitten tulee hillitön ripuli, koska suoli yrittää liuottaa tukosta sillä, että se pidättää nestettä suoleen ja ruoan sekaan, ja ripuli tulee sen tukoksen ohi ja avanteesta ulos. Silloin saattaa saada sellaisen käsityksen, että on mahataudissa tai ripulissa, eikä tajuakaan, että kyse on suolitukoksesta, Moksén kertoo.

Lieviin oireisiin voi tepsiä juominen, liikkuminen ja vatsan kevyt hierominen. Jos oksentelua, kovaa vatsakipua, kuumetta, ripulia tai nestehukan oireita esiintyy, kannattaa heti hakeutua sairaalaan.

– Suolitukos on todella ikävä kokemus. Periaatteessa suoli tyhjenee lopulta suun kautta, jos se ei muuten pääse tyhjenemään, avannehoitaja Sanna Moksén toteaa.


Finnilco järjestää jatkossakin erilaisten asiantuntijoiden pitämiä verkkoluentoja eli webinaareja. Mistä aiheista sinä haluaisit kuulla? Lähetä meille webinaarin aihetoiveita sähköpostitse: finnilco@finnilco.fi