Avannekyselyn tulokset

Avannehoitajan tapaamiselle tarvetta – kolmasosalla erityisiä ongelmia hoidon kanssa

Finnilco toteutti alkuvuodesta 2019 kyselyn avanneleikatuille. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 963 henkilöä ja saimme arvokasta kokemustietoa muun muassa avanteen hoitoon, työkykyyn ja terveydenhoitopalveluiden käyttöön liittyen. Alle olemme koonneet keskeisimpiä kyselytuloksia.

Haasteista huolimatta suurin osa on tyytyväisiä avannesidoksiin

Kolmasosa kaikista vastaajista (34 %) ilmoitti, että heillä avanteen hoitoon liittyy erityisiä ongelmia. Ongelmia aiheuttivat esimerkiksi avannesidosten pysyvyys, pitävyys, istuvuus tai ihonhoito. Sidoksiin liittyen vastaajat ilmoittivat eniten iho-ongelmiin ja sidoksen pitävyyteen liittyvistä haasteista. Vastaajilla on ollut monenlaisia ja eriasteisia iho-ongelmia aina lievästä kutinasta tulehtuneisiin ihorikkoihin.

Vastaajista 89 % oli kuitenkin tyytyväisiä käyttämiinsä avannesidoksiin, ja vain 9 % ei ollut tyytyväisiä. Syytä tyytyväisyyteen tai tyytymättömyyteen kysyttiin vielä erikseen avoimella kysymyksellä.

Sidoksiinsa tyytyväiset kuvailivat, että heidän käyttämänsä sidos sopii juuri heille, on luotettava ja turvallinen, pysyy hyvin. Tuote ei ärsytä ihoa. Lisäksi hyvinä ominaisuuksina listattiin helppokäyttöisyys, tuotteen materiaali, avannepussin sopiva koko sekä sen huomaamattomuus ja hajuttomuus.

Tyytymättömyyttä vastaavasti aiheuttivat ohivuodot, ihoärsytys, tuotteen vaikeakäyttöisyys ja se, jos tuote ei ole huomaamaton, esimerkiksi päästää hajua, rapisee tai kahisee.

Uutuuksia kokeillaan mielellään, mutta toimivaa tuotetta ei vaihdeta

Vastaajilla ilmeni erilaista suhtautumista tuotteiden vaihtoon liittyen. Vastauksista saa vaikutelman, että toimivaa tuotetta ei yleensä turhaan lähdetä vaihtamaan. Pitkä käyttökokemus omasta tuotteesta lisää luottamusta tuotetta kohtaan, ja lisäksi tuttua tuotetta on helppo käyttää.

Joskus tuotetta on pitänyt vaihtaa sen vuoksi, että oma avanne tai sitä ympäröivä iho on muuttunut. Joillakin tuotteen vaihtaminen on parantanut tilannetta, kun on löytynyt itselle paremmin sopiva sidos ja näin esimerkiksi ohivuodot tai ihoärsytys ovat ratkaisevasti vähentyneet.

Sen sijaan silloin, kun tuotteen vaihtaminen on tullut eteen pyytämättä, tilanne on voinut aiheuttaa huolta. Luotettavan, tutun sidoksen poistuminen markkinoilta on aiheuttanut joillekin sitä käyttäville henkilöille harmia ja pelkoa siitä, että uusi vaihtoehto ei olekaan yhtä hyvä.

Osa avanneleikatuista myös kokeilee uutuuksia mielellään, mutta kokeilut eivät aina johda tuotteen vaihtoon. Kauan, kenties alusta saakka, käytössä ollut sidos voi tuntua kuitenkin toimivimmalta vaihtoehdolta.

Jotkut käyttävät kahta eri sidosmerkkiä vuorotellen ja onnistuvat näin pitämään ihoärsytyksen kurissa. Poikkeuksellinen käytäntö on joskus aiheuttanut epäselvyyttä hoitotarvikejakelussa.

Moni haluaa tavata avannehoitajan säännöllisesti, osa haluaa varata ajan vain tarvittaessa

Kyselyssä tarkasteltiin vastaajien tietämystä avannehoitajan vastaanotosta sekä suhtautumista avannehoitajien vastaanottoon.  Vastaajista lähes kaikki (94 %) tiesivät, missä lähinnä oleva avannehoitajan vastaanotto sijaitsee, vain 6 % ei ollut tietoisia asiasta.

Vastaajista 17 % ilmoitti, että heidät on leikattu kahden viime vuoden aikana (vuosina 2017 ja 2018), muilla vastaajilla leikkauksesta oli kulunut jo enemmän aikaa. Kaikista vastaajista vajaa puolet (45 %) oli käynyt avannehoitajan vastaanotolla viimeisen vuoden sisällä ja 22 % ilmoitti käyneensä siellä kahden vuoden sisällä. Monet avanneleikatut tarvitsevat avannehoitajan palvelua siis myös myöhemmin, vaikka varsinaisesta avanneleikkauksesta olisi jo toivuttu.

Tyypillisiä syitä avannehoitajan vastaanottokäynnille hakeutumiselle olivat ohivuodot ja muut ongelmat tuotteiden toimivuudessa tai pysyvyydessä, iho-ongelmat sekä hoitotarvikelähetteen saaminen.

Vajaa kolmannes (31 %) ei ollut käynyt avannehoitajan vastaanotolla viimeisen kahden vuoden sisällä. Iso osa heistä ei yksinkertaisesti ollut kokenut siihen tarvetta. Myös muita syitä ilmoitettiin poliklinikkamaksun suuruudesta pitkään välimatkaan, mutta nämä syyt eivät onneksi olleet yhtä yleisiä.

Vastaajista 40 % koki, että avannehoitajan säännöllinen vastaanottokäynti kerran vuodessa tai kerran kahdessa vuodessa olisi heille hyödyllinen. Monet vastaajat vaikuttivat luottavan enemmän avannehoitajan asiantuntemukseen kuin omaansa – vastaajat arvelivat, että avanteen ja ihon kunnon tarkastaminen olisi aika ajoin hyvä tehdä ammattilaisen toimesta.

”- haluaisin hoitajan katsovan avanteen ja sen ihon tilan, sillä itse on vaikea tietää, onko kaikki todella kunnossa.”

Samalla avannehoitaja voisi tarkistaa, että käytössä olevat sidokset ovat sopivat ja tarvittaessa kertoa mahdollisista uusista tuotteista.

Käyntiä pidettiin hyödyllisenä, koska se toisi lisää turvaa.

”Auttaisi epävarmuuteen. Aina ei tiedä, mitä pitäisi kysyä tai mikä on ”normaalia” ja mikä ei.”

 Osa toivoi, että keskustelussa voisi käsitellä avanteen kunnon lisäksi henkistä jaksamista. Säännölliset käynnit tukisivat joidenkin vastaajien mukaan ongelmien ennalta ehkäisemistä.

Reilu puolet vastaajista (55 %) koki, että säännöllinen käynti avannehoitajalla ei ole tarpeellinen, vaan ajan voi varata silloin, kun sitä tarvitsee.

Avannetarvikkeiden kotijakelupalvelua käyttää alle kolmannes

Avannetarvikkeiden kotijakelu oli käytössä vasta alle kolmanneksella (28 %) vastaajista. Kyselyssä tiedusteltiin näkemystä tuotteiden kotijakeluun niiltä, joilla kotijakelua ei vielä ole käytössä.

Kotijakelun puolesta puhuvia syitä on paljon. Esimerkiksi isojen hoitotarvikepakettien kuljettaminen voi olla hankalaa. Osalla leikatuista liikkuminen on vaikeutunutta, ja hakumatka voi olla pitkä. Osalla ei ole omaa autoa tai he eivät enää voi ajaa autoa, vaan liikkuvat julkisilla kulkuvälineillä. Hoitotarvikejakelun aukiolo saattaa olla hyvin rajoitettu, jolloin työssäkäyvän on vaikea toimittaa asiaansa. Yksittäisiä mainintoja saivat myös muun muassa jakelupisteen jonot ja parkkimaksut. Erityisen ikävänä koetaan, jos on pakko ”vaivata” esimerkiksi sukulaista tai ystävää, jotta tarvikkeet saa haettua.

Niistä, joilla kotijakelua ei vielä ole käytössä, yllättävän moni ei pitänyt kotijakelua hyödyllisenä. Vastaajista jopa 55 % oli sitä mieltä, että kotijakelu ei hyödyttäisi vastaajaa. Osa niistä, jotka eivät halunneet kotijakelua, halusivat säilyttää vapauden liikkumisissaan – moni työssäkäyvä ei pysty päivystämään tarvikkeiden kotiin tuomista oikeaan aikaan. Jotkut vastaajat asioivat palvelupisteessä myös sen vuoksi, että samalla voi jutella ja saada neuvoja. Moni vastaaja myös kertoi, että saa haettua tavarat vielä hyvin itsekin, eikä vielä tarvitse palvelua.

Avanne ei vaikuta työkykyyn vajaalla puolella, toisilla se vaikuttaa fyysiseen jaksamiseen

Avanneleikattujen kokemukset avanteen vaikutuksista työkykyyn vaihtelevat. Vajaa puolet kysymykseen vastanneista työssäkäyvistä tai opiskelevista avanneleikatuista koki, että avanne ei vaikuta heidän työkykyynsä. Vastaajista 27 % koki avanteen heikentävän työkykyä ja 20 % puolestaan koki, että heidän työkykynsä on parantunut avanteen myötä.

Heikentyneen työkyvyn syyksi nähtiin yleisimmin avanteen välilliset vaikutukset fyysiseen jaksamiseen, kuten katkonaiset yöunet tai ravitsemuksen puutteellinen imeytyminen.  Toisaalta osan mielestä työkyky on heikentynyt sen vuoksi, että avanne on vaikuttanut negatiivisesti henkiseen hyvinvointiin, esimerkiksi aiheuttanut epävarmuutta sosiaalisissa tilanteissa.

Vaikutukset riippuvat tietysti myös siitä, millaisesta työstä ja työympäristöstä on kyse – joillakin vastaajilla oli hankaluutta istua pitkään, kun toisella taas on vaikeuksia käyttää putoamista estäviä valjaita, koska ne painavat avannetta.

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevista vastaajista 29 % ilmoitti, että he ovat työkyvyttömyyseläkkeellä nimenomaan avanteesta johtuen.

Finnilco ja jäsenyhdistykset suosituimmat tietolähteet avanneasioissa

Suurin osa vastaajista ilmoitti kyselyssä hakevansa tietoa avanteeseen liittyvistä asioista. On mahdollista, että Finnilcon kyselyyn vastaajien joukossa on keskimääräistä aktiivisempia ja kiinnostuneempia tiedonhakijoita.

Moni vastaaja oli merkinnyt käyttävänsä useampaakin tietolähdettä. Finnilco ja jäsenyhdistykset olivat kyselyssä suosituimmat tietolähteet: yli puolet (54 %) ilmoitti hakevansa tietoa yhdistykseltä. Hoitoalan ammattilaiselta tietoa haetaan seuraavaksi eniten, näin tekee 41 % vastaajista. Myös internet on hyvin suosittu tietolähde.

Vastaajista 41 % haluaisi, että heihin ollaan säännöllisesti yhteydessä avannetuotteisiin ja palveluihin liittyvissä asioissa. Vastaajat halusivat tietoa sekä uusista tuotteista että uusista palveluista, lisäksi osa halusi tukea avanteeseen liittyvissä asioissa.

Vastaajista 11 % ilmoitti, että ei hae tietoa. Jos avanneleikatulla on tasainen, vakiintunut tilanne, ja elämä rullaa omalla painollaan, voi avanneasioiden pohtiminen jäädä vähemmälle.

Taustatiedot:

Finnilcon kyselyyn vastasi kaikkiaan 963 henkilöä. Vastaajista 45 % oli paksusuoliavanne, 37 % ohutsuoliavanne ja 20 % virtsa-avanne. Lähes kaikilla vastaajilla oli pysyvä avanne, väliaikainen avanne oli vain 30 vastaajalla. Tämä oli odotettavissa, koska suurin osa vastaajista on ollut yhdistyksen jäseniä, ja henkilöt, joilla on väliaikainen avanne, eivät välttämättä tule liittyneeksi potilasyhdistykseen.

Kyselyyn vastaajista 66% oli vanhuuseläkkeellä, 15% työelämässä ja 11% työkyvyttömyyseläkkeellä. Lisäksi vastaajista pieni osa oli osa-aikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä, sairauslomalla, osa-aika sairauslomalla tai muiden syiden vuoksi pois työelämästä.

Kysely lähetettiin avanneleikatuille jäsenille, mutta lisäksi myös muilla avanneleikatuilla oli mahdollisuus vastata siihen, sillä kysely jaettiin Finnilcon kotisivuilla ja somessa. Lisäksi osa avannehoitajista jakoi kyselylomaketta kohderyhmään kuuluville.

Kysely toteutettiin Coloplastin kanssa yhteistyössä; Coloplast tuki Finnilcoa kyselyn toteuttamisessa kattamalla kyselyn postituskulut. Vastaajilla oli halutessaan mahdollisuus liittyä Coloplastin asiakasrekisteriin. Rekisteriin liittyminen ei ollut edellytys kyselyyn vastaamiselle.