Kaikki kirjoittajan Finnilco artikkelit

Avoimuus kannattaa

Itsevarmuuskouluttaja Jevgeni Särki tahtoo muistuttaa, että häpeä ei ole heikkouden merkki. Särki puhui avoimuuden merkityksestä Maailman avannepäivän tapahtumassa Jyväskylässä lokakuussa 2018.

Jevgeni Särki on puhuja, bloggaaja ja yrittäjä, joka työskentelee mielenterveyden parissa. Hän on erikoistunut itsevarmuuteen liittyviin aiheisiin, kuten häpeään, riittämättömyyteen ja sosiaaliseen epävarmuuteen. Särki kutsuu itseään itsevarmuuskouluttajaksi ja käyttää työssään kognitiivisen käyttäytymisterapian sekä hyväksyntä- ja omistautumisterapian keinoja.

– Pyrin toisaalta innostamaan ja voimauttamaan, mutta myös muistuttamaan, ettei ihmisenä oleminen ole helppoa, eikä inhimillisyyttään tarvitse hävetä tai kieltää, Särki summaa.

Särki esiintyi Maailman Avannepäivän tapahtumassa lokakuussa, ja kannusti paikallaolijoita päivän teeman mukaisesti avoimuuteen. Avanneleikattujen kokema häpeä voi usein liittyä kehonkuvan muutokseen. Se, mikä oli oma ja toimiva keho, on yhtäkkiä täysin uuden näköinen ja tuntuinen.

Särki tietää, että kehonkuvan muuttuminen on haastava kokemus useimmille. Tärkeintä on sallia itselleen myös vaikeat tunteet kehoa kohtaan.

On OK, että muuttuneen kehon kanssa oleminen ja siihen suhtautuminen on varsinkin aluksi hankalaa. Vertaamme uutta kehoamme paitsi entiseen itseemme, myös ympäristön vaatimuksiin ja odotuksiin. Kulttuurissamme on hyvin kapea kuva siitä, millainen on ”hyvä ja oikeanlainen” keho. On täysin ymmärrettävää, että ympäristön odotuksista poikkeaminen tuntuu aluksi hyvin vaikealta, Särki toteaa.

Maailma on täynnä erilaisia vaatimuksia siitä, millainen pitäisi olla, ja useimmat ihmiset kokevat jonkintyyppistä ulkopuolisuuden tunnetta henkilökohtaisten ominaisuuksien, mielipiteiden tai vaikka pukeutumisen vuoksi. Särki muistuttaakin, että itseltään ei tarvitse vaatia sopimista kaikkiin muotteihin. Vertaistuki on hyvä keino palauttaa omat ajatukset maan pinnalle.

– Muihin vastaavassa tilanteessa oleviin ihmisiin tutustuminen auttaa usein näkemään, ettemme ole yksin ”outojen” piirteidemme kanssa.

Riski ja mahdollisuus

Särki kertoo, että vaikeisiin asioihin liittyy usein hyvin kielteistä, itseensä suuntautuvaa ajattelua.

– ”Minussa on vikaa, en ole tarpeeksi hyvä tai oikeanlainen.” Kun pidämme vaikeat ajatukset omana tietonamme, suljemme itsemme myös sellaiselta kanssakäymiseltä, joka voisi olla itsellemme voimauttavaa, Särki selittää.

Vertaistukiryhmien teho perustuu osaltaan siihen, että osallistujat pääsevät kuulemaan muiden samojen asioiden kanssa kamppailevien kokemuksista. Kaikki voivat saada ja antaa tukea sekä kuulla, miten muut ovat vastaavien ajatusten kanssa pärjänneet. Avoimuutta pidetään myös riskisijoituksena, ja Särki tietää, miksi.

– Koskaan ei voi olla täysin varma siitä, millaisen vastaanoton avoimuudelleen saa, ja se voi pelottaa. On kuitenkin hyvä muistaa, että useimmat ihmiset ovat hyviä tyyppejä, jotka suhtautuvat kuulemaansa asiallisesti ja ymmärryksellä, Särki kannustaa.

Omista haasteistaan avoimesti puhuminen on niitä asioita, joissa ensimmäinen kerta on vaikein. Särki kehottaa harjoittelemaan sitä sellaisessa seurassa, jossa voi luottaa siihen, että saa hyvän vastaanoton.

– Vertaistukiryhmät tai luotetut ystävät ovat hyvä ”ensimmäinen askel” avoimuuteen. Kun hyvää palautetta avoimuudestaan saa ensin turvallisessa seurassa, muuttuu avoimuus asteittain helpommaksi myös vähemmän tutuissa tilanteissa.

Salattu tunne

Jevgeni Särki toteaa, että ihminen on lähtökohtaisesti hyvin herkkä tuntemaan häpeää milloin mistäkin. Useimmat meistä salaavat häpeänsä, ja näin syntyy valheellinen mielikuva siitä, etteivät muut tunne häpeää mistään. Kynnys tuoda oma häpeänsä esiin kasvaa, sillä emme halua näyttäytyä muiden silmissä ”heikkoina” tai muutoin kielteisessä valossa.

– Häpeä ei ole minkäänlainen heikkouden merkki, vaan äärimmäisen yleinen ja normaali tunne. Lähes jokainen meistä tuntee sitä mitä erilaisimmista syistä. Sosiaaliset suhteet, joissa on lupa tuoda omat häpeän tunteensa esiin ovat loistavia siksi, että ne näyttävät, ettemme ole häpeämme kanssa yksin, Särki muistuttaa.

Avoimuudesta voi seurata torjutuksi tuleminen. Kun paljastamme, miltä meistä oikeasti tuntuu ja millaisia olemme, otamme aina riskin, että joku ei siitä tykkää.

– Torjutuksi tulemisen tunteet ovat hyvin kivuliaita kokemuksia, jotka jäävät usein mieleen pitkäksi aikaa ja tekevät avoimuudesta vaikeampaa myös tulevaisuudessa. Ihminen ikään kuin ”oppii”, että avoimuus ei kannata, sillä se johtaa kipeisiin kokemuksiin, Särki selittää.

– Onneksi saman oppimisprosessin voi myös kääntää: kun pääsemme olemaan tilanteissa, joissa avoimuudesta palkitaan, voimme oppia, että avoimuus kannattaa.

Teksti: Riina Nygrén

Artikkeli on julkaistu Finnilco-lehdessä 4/2018

Fysioterapiasta voi olla apua avanneleikatuille

Lantionpohjalihasten harjoitukset edesauttavat avanneleikattuja ylläpitämään tai kohentamaan sekä toimintakykyä että elämänlaatua. Ne voivat mahdollisesti jopa ehkäistä joitakin komplikaatioita.

– Lantionpohjan fysioterapia on kuntoutusta, jota toivoisin enemmänkin käytettävän lantionpohjan toimintahäiriöissä (pelvic floor dysfunction). Sen merkitystä ei oikein ole vielä oivallettu eikä resursoitu riittävästi. Ihannetilanteessa olisi hyvä aloittaa kuntouttavat toimet jo sairaalan osastolla leikkauksen jälkeen, fysioterapeutti Nina Jaatinen Turun yliopistollisen keskussairaalan asiantuntijapalveluista sanoo.

Fysioterapeutti, seksuaalineuvoja Nina Jaatinen on toinen kahdesta Tyksin lantionpohjan fysioterapeutiksi erikoistuneesta asiantuntijasta lantionpohjan tiimissä. He tekevät tätä työtä poliklinikalla. Jonotusaika heille on erikoislääkärin lähetteen saaneilla potilailla 3-6 kuukautta.

Lantionpohjan lihakset ovat äärettömän tärkeitä, koska ne tukevat lantiossa olevia elimiä kuten sukupuolielimiä, virtsaputkea, virtsarakkoa ja peräsuolta. Niillä on suuri merkitys myös seksuaaliselle toiminnalle ja nautinnolle. On tärkeää, että lantionpohjan lihakset toimivat  mahdollisimman optimaalisesti, sillä niiden epätasapainotila jännittämisen ja rentouden suhteen voi altistaa lantionpohjan toimintahäiriöille. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset virtsaamisen ja ulostamisen ongelmat, kiputilat, tunto-ongelmat ja laskeumat.

Fysioterapiassa heikkoja lihaksia opetetaan vahvistamaan, mutta toisinaan ongelmana voi olla myös niiden liiallinen jännitys, jolloin vaikkapa rakko ja/tai suoli eivät toimi toivotulla tavalla.

– Tilanteen selvittämiseen tarvitaan asiantuntija, joka kartoittaa tilanteen ja ohjaa yksilöllisesti sopivia harjoituksia. Kaiken pohjana on perusteellinen fysioterapeuttinen tutkiminen. Jokaisesta potilaskäynnistä tehdään fysioterapeuttinen lausunto kannanottoineen.

Avanneleikatuilla on vielä erityistilanne leikkaushaavoista ja joidenkin peräsuolen ympärillä olleiden lihasten puuttumisesta johtuen. Jos henkilö on saanut sädehoitoa, se vaikuttaa myös joskus laajastikin sisäelimiin ja lihaksiin.

– Fysioterapiassa huomioidaan myös arvet, ryhti, hengitys, liike ja liikkuminen, kuten mahdollisimman optimaalinen lantion toiminta ja kävelyn liikemalli, Nina kertoo.

Keho ja mieli

Fysioterapiassa on tärkeää ottaa huomioon jokaisen omaan kehoon ja mieleen liittyviä yksilöllisiä tekijöitä ja sitten tutkiskella ja kokeilla, mistä voisi olla apua. Se mikä sopii yhdelle, ei välttämättä auta toista. Mitään valmista kaavaa ei ole. Nina korostaa psykofyysisen lähestymistavan merkitystä potilaan kannattelussa ja kuntoutumisen tukemisessa kehokeskeisellä ajattelulla.

– Hyvä ja toimiva vuorovaikutus on a & o onnistuneessa terapiatyössä. Ihminen tulee nähdä kokonaisena, osana ympäristöään ja sosiaalisia suhteitaan. Toimintamme ydin on lantionpohjan toimintahäiriön korjaantumisessa. Se on paitsi fyysinen myös psyykkinen prosessi, keho ja mieli ovat toisiinsa kytkettyjä, niitä ei voi erottaa.

– On hyvä pohtia mikä merkitys ihmiselle on yleensäkin ulostamistapahtumassa, jossa saa ja voi useimmiten itse hallita omaa suolentoimintaa lantionpohjan tahdonalaisella toiminnalla, kun taas avanneleikatulla usein on peräaukko suljettu toistaiseksi tai kokonaan ja suoli toimii pussiin omia aikojaan, Nina pohtii.

– Potilaan muuttunut toiminnallinen tilanne, tämä menetys, on otettava fysioterapiassakin huomioon.

Potilaan oma aktiivisuus, positiiviset mielikuvat, hyväksyvä kehonkuva itsestään (sisäiset ja ulkoiset) ja omat oivallukset ovat tärkeitä prosessin etenemisessä.

– Me ohjaamme, mutta potilas tekee itse työn. Keho on viisas, ja ohjauksessa luotamme potilaan tunteeseen ja omiin tuntemuksiin. Kehon rauhoittaminen antaa mahdollisuuden muutokselle. Hyvä hengitystekniikka auttaa paljon, sillä juuri hengitys on silta kehon ja mielen välillä.

– Tämä vaatii pitkäjänteisyyttä ja motivaatiota tehdä harjoituksia päivittäin. Tuloksia näkee mahdollisesti vasta kuukausien kuluttua, Nina sanoo.

Yksilöllistä ohjausta

Lantionpohjafysioterapiaan erikoistuneilla fysioterapeuteilla on oma yhdistyksensä, joka järjestää säännöllisesti ajankohtaista koulutusta. – Tämän työn edellytys on pysyä ajan tasalla jatkuvalla kouluttautumisella.

Nina pitää tärkeänä sitä, että fysioterapiaa tarvitseva kääntyy asiantuntijan puoleen, sillä jos potilas itse etsii vaikkapa netistä harjoitteita ja alkaa tehdä niitä omin päin, voi saada myös lisäongelmia aikaiseksi.

Asiantuntijafysioterapeutti mittaa lantionpohjan lihaksia EMG- laitteella ennen harjoitustehtävien antamista ja tähän tarvitaan erikoislääkärin lähete, jotta varmistetaan, ettei mittaamisella tehdä vahinkoa, sillä mittauslaite laitetaan ihmisen sisään, esimerkiksi emättimeen. Lähetteen antaja voi olla gynekologi, urologi tai gastrokirurgi. Myöhemmin tilannetta seurataan uusin mittauksin.

– Totta kai voi itsekin kokeilla, mistä voi olla apua, mutta kehotan käyttämään tervettä järkeä ja tutustumaan sellaisiin ohjeisiin, jotka ovat asiantuntijoiden laatimia, Nina toteaa.

– Fysioterapiassa kiinnitetään aina ensi huomiota potilaan ryhtiin, hengitykseen, liikkumiseen ja liikkeisiin. Tämä taitaa olla se  fysioterapeutin ensimmäinen kiinnostuksen kohde hoitosuhdetta aloitettaessa.

Entäpä sitten, jos leikkausten jälkeen ei ole tuntoa, jos osa lihaksista puuttuu? Miten lihaksia voi silloin treenata?

– Lantionpohjan tunto-ongelmia voi olla monenlaisia, kuten mm. tunnon heikkenemistä, alentumista ja/tai herkistymää. Tuntoa voidaan harjoittaa asiantuntijan antamilla harjoituksilla, kuten tunnon uudelleen koulutuksella.

– Tunnon häiriintyminen voi olla pintatunnossa ja syvätunnossa tai vaikka molemmissa yhtä aikaa. Voi olla, että henkilö ei tunne esimerkiksi terävätuntoa, kuten neulan pistoa, mutta syvemmällä kudoksissa tilanne onkin toinen, Nina kertoo.

Lihaksia harjoittamalla voidaan löytää uusia yhteyksiä motorisiin lihasyksiköihin ja hermoratoihin. – Lantionpohjan harjoitteet aloitetaan lähes poikkeuksetta lantionpohjan lihasten tunnistus- ja aktivointiharjoitteilla, jotta mahdollisimman selektiivinen lihastoiminta löytyisi ja hahmottuisi ennen varsinaista lihasvoiman, toiminnan ja/tai rentouttamisen harjoittamista, Nina täsmentää.

Tavoitteita kohti

Erikoislääkärin lähetteestä selviää, mikä on fysioterapeutille tulon ensisijainen syy. Kyse on lantionpohjan toiminnan ongelmien saamisesta
hallintaan erilaisten harjoitusten avulla, tavoitteena saada lantionpohjan tukirakenteet toimivammiksi. Kaikki ongelmat eivät aina häviä fysioterapiassa aktiivisesta harjoittelusta huolimatta, mutta tavoitteena voi olla sekin, etteivät oireet pahene.

Lantionpohjan lihakset ovat tahdonalaisia, joten niihin voi omalla toiminnallaan vaikuttaa. Niitä harjoitetaan jännittämällä ja rentouttamalla. – On hyvä kokeilla eri alkuasentoja, sillä jokin asento voi olla toista tehokkaampi. Laskeuman ollessa kyseessä harjoitukset on hyvä tehdä vaaka-asennossa tai lantio kallistuneena alaspäin tai riipunnassa ylösalaisin, jossa lantionpohjalle kohdistuva paino eliminoidaan minimaaliseksi, Nina sanoo.

– Laskeumapotilaan lihasharjoittelussa ajatuksena on sopeuttaa oikea liike ja toiminta omiin tuntemuksiin, lihasten optimaaliseen toimintaan ja kuormituksen minimointiin.

Nina uskoo erilaisten mielikuvien voimaan. Esimerkiksi naisia hän ohjaa supistamaan emätintä sanoilla ”sisäinen suudelma”. Kun tuntemuksesta saa vähitellen paremman, hän puhuu hissin kerroksista. – On tärkeää tehdä harjoituksia rennosti hyvällä flowlla – yliyrittäminen ei johda hyvään lopputulokseen.

Omatoiminen liikunta tukee fysioterapiaa. Ninan mielestä lähes kaikki liikunta oman kunnon mukaan on hyväksi avanneleikatuille. Ainakin kävely, uinti ja voimistelu sopivat melkein aina. Tärkeintä on mahdollisimman kivuton ja luonnollinen liike ja toiminta, josta tulee hyvä ja rentoutunut fiilis, joka ei pahenna, rasita tai kuormita kehoa epäedullisesti.

– Kamppailulajien ollessa kyseessä avannekohdan suojaaminen on tietenkin tärkeää, jotta siihen ei kohdistu iskuja. Laskeumapotilaille en suosittele hyppyjä enkä juoksua. Lyhyehköjä kävelylenkkejä voisi tehdä päivän mittaan useampia. Erittäin hyviä liikuntamuotoja lantionpohjalihaksille ovat pilates, itämainen tanssi, jooga ja ylipäänsä lajit, joissa lantio liikkuu ja käytetään myös syviä selkä- ja vatsalihaksia.

Teksti: Inkeri Aalto

Artikkeli on julkaistu Finnilco-lehdessä 3/2018.

Terveyskylä.fi -sivustolle on avattu Lantionpohjan lihasten harjoitteluopas.

Lue virtsa-avanneleikatun kokemuksia

Jukka K. Korpela on kerännyt kattavasti kokemuksiaan virtsa-avanneleikkauksesta ja elämästä sen jälkeen.

Laaja tekstiteos esittelee yleisimpiä tuntemuksia ja tilanteita virtsa-avanneleikatun elämässä ja tarjoaa neuvoja ja näkökulmia arkeen.

Pääset lukemaan teoksen alla olevasta linkistä. PDF-tiedosto aukeaa uuteen välilehteen, josta voit tallentaa sen tietokoneellesi.

Elämä virtsa-avanteellisena (PDF)

EU:n vammaiskortti käyttöön Suomessakin

Suomessa otetaan vuoden 2018 aikana käyttöön EU:n Vammaiskortti, joka on vammaisten henkilöiden kommunikoinnin ja osallistumisen apuväline. Kortin voi tilata 4. kesäkuuta alkaen. Vammaiskortti tulee olemaan tänä vuonna käytössä myös Belgiassa, Italiassa, Kyproksella, Maltalla, Virossa, Sloveniassa ja Romaniassa.

Vapaaehtoisella vammaiskortilla henkilö voi helposti osoittaa vammaisuutensa tai avustajan tarpeensa esimerkiksi julkisissa kulkuneuvoissa, vapaa-ajalla sekä liikunta- ja kulttuuritapahtumissa. Kortin tarkoituksena on helpottaa etenkin ulkomaille matkustavien vammaisten tilannetta, sillä usein kansallisia vammaisuuden todistavia kortteja ei tunnusteta toisessa maassa.

Vammaiskortista löytyvät henkilötietojen lisäksi valokuva ja hologrammi. Kortin kääntöpuolelle on mahdollista valita symboleita, jotka kertovat tarkemmin avun ja tuen tarpeesta. Esimerkiksi A-merkintä ilmaisee, että henkilö tarvitsee useimmiten mukaansa avustajan tai tukihenkilön.

Oikeus vammaiskorttiin haetaan Kelasta

Vammaiskorttia haetaan Kelan hakemuslomakkeella. Kela tarkistaa, että hakijalla on voimassa oleva vammaiskorttiin oikeuttava päätös, minkä jälkeen hakija saa oikeuden tilata kortin. Vammaiskortilla ei saa sosiaalietuuksia. Kortti maksaa 10 euroa.

Lisätietoa:

Katso piirrosvideo vammaiskortista

 

Kiinnostaako kokemustoimijuus?

Finnilco ry hakee jäseneksi valtakunnalliseen Kokemustoimintaverkostoon.
Verkostolla on keskitetty kokemustoimijoiden rekisteri, jonka kautta esimerkiksi hoitoalan oppilaitokset ja ammattiyhteisöt voivat hakea tilaisuuksiinsa sopivaa puhujaa eri sairaus-, vamma- tai rajoiteryhmistä.

Ennen rekisteriin liittymistään kokemustoimijat osallistuvat koulutukseen, jossa annetaan työkaluja oman sairauskertomuksen jäsentelyyn.
Verkoston jäsenjärjestöt järjestävät koulutuksia yhdessä tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan eri puolella Suomea.

Koulutuksella varmistetaan kokemustoimijuuden luotettavuus puolin ja toisin. Laadukkaalla ja uskottavalla kokemustoimijuudella voidaan parantaa yleistä asenneilmapiiriä, vaikuttaa hoidon laatuun ja murtaa ennakkoluuloja.

Miten pääsen mukaan?

Jos haluat ryhtyä Finnilco ry:n kokemustoimijaksi, täytä yhteystietosi tälle lomakkeelle.

Tiedotamme lisää verkostojäsenyyden tilanteesta ja kokemustoimijaksi kouluttautumisesta myöhemmin.

Lisää tietoa kokemustoimijaverkostosta ja kokemustoimijoiden kokemuksia löydät Kokemustoimintaverkoston kotisivuilta.

Nautinnollista seksiä avanneleikkauksen jälkeenkin

Hanna Haapamäki teki seksuaalioppaan, josta avanne- ja vastaavasti leikatut löytävät helposti vastauksia seksuaalisuuteen ja kehonkuvaan liittyvissä kysymyksissä.

Hannan seksuaalineuvojakoulutuksen lopputyönä valmistunut opas Pussin kanssa pedissä – kohti hyvää seksiä avanne- tai vastaavan leikkauksen jälkeen on tiukka tietopaketti itsetunnosta, seksuaalisuuden eri muodoista ja intiimiydestä kaikenikäisille avanne- ja vastaavasti leikatuille.

Tietoa avanne- tai j-pussileikatun seksuaalisuudesta on saatavilla vain vähän ja se on myös hajallaan eri tahoilla. Hanna koki aiheen  läheiseksi, koska on itsekin avanneleikattu.

– Olen Finnilcon vertaistoiminnassa mukana ollessani huomannut, että kehonkuvaan ja seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset ovat sellaisia, jotka avanteesta tai J-pussileikkauksesta puhuttaessa aiheuttavat paljon epävarmuutta varsinkin nuorille.

Hanna halusi omalta osaltaan edesauttaa sitä, että Finnilco valtakunnallisena toimijana julkaisisi aiheesta oman oppaan, joka olisi kaikkien leikattujen saatavilla. – Halusin myös tuoda oppaaseen käytännöllistä lähestymistapaa ja positiivista näkökulmaa. Seksi voi leikkauksen jälkeenkin olla nautinnollista – jopa aiempaa parempaa, Hanna sanoo.

Kehonkuva eheytyy hiljalleen

Kehon muutoksiin tottuminen vie aikaa, mutta itseluottamus paranee ja minä- ja kehonkuva eheytyvät hiljalleen pahimman kriisin laannuttua. Myös seksuaalista itsevarmuutta voi saada lisää. – Ennen kaikkea pidän tärkeänä sitä, että itse pyrkii ajattelemaan ja puhumaan itselleen kauniisti. On hyvä olla armollinen itselleen ja kiinnittää huomio niihin asioihin, joihin itsessään on tyytyväinen.

Seksuaalinen itsevarmuus ei myöskään ole pelkästään kehosta kiinni – voi miettiä, mitä kaikenlaisia seksikkäitä luonteenpiirteitä itsessä onkaan. Voi myös muistella, milloin on viimeksi tai millaisissa tilanteissa yleensä on tuntenut itsensä seksikkääksi. Mistä tunne syntyi? Voisiko noista hetkistä poimia joitain elementtejä tähän päivään?

Toki myös ulkopuolelta tuleva positiivinen palaute nostaa seksuaalista itsevarmuutta, mutta pelkästään muiden ihmisten kehujen tai some-tykkäysten varaan ei omaa itseluottamusta ole kestävää rakentaa. Avanne voi olla erityisen vaikea asia erityisesti sinkuille, jotka etsivät uutta kumppania tai haluavat harrastaa seksiä satunnaisesti. Moni miettii, milloin ja miten avanne tulisi ottaa puheeksi intiimeissä tilanteissa. – Mitään kaikkiin tilanteisiin pätevää yleissääntöä ei voi antaa, ihmiset ja tilanteet ovat niin yksilöllisiä. Yhdelle voi sopia parhaiten, että ottaa asian puheeksi jo hyvissä ajoin ennen kuin päädytään makuuhuoneeseen, toinen mainitsee asiasta ohimennen samalla kun vaatteita jo riisutaan, kolmas ehkä verhoaa pussinsa alusvaatteen tai masutuubin suojiin ja ohittaa koko asian jollain ympäripyöreällä kommentilla vatsan remontista. Riippuu tietenkin aivan ihmisistä ja tilanteesta, millainen tapa toimia tuntuu luontevimmalta. Oikeaa tai väärää tapaa ei ole, Hanna sanoo.

– On tietysti mahdollista, että joskus saa vastaansa myös epämiellyttävän reaktion, mutta vaikka se tuntuisikin pahalta, ei sellaisen pidä antaa lannistaa. Torjuvan reaktion takana on todennäköisesti vain toisen ihmisen tietämättömyyttä, epävarmuutta tai pinnallisuutta – avanneleikatusta itsestään se ei kerro mitään.

Läheisyys auttaa

Avanne voi vaikuttaa suuresti myös parisuhteessa olevien henkilöiden seksielämään ja läheisyyteen. Leikatun kumppani saattaa miettiä, miten voisi helpottaa omalla käytöksellään tilannetta. – Leikatulle on hyvä antaa aikaa käydä rauhassa läpi toipumisprosessia. Hänelle on tärkeää tietää, että kumppani yhä välittää ja rakastaa. Kuunteleminen, lähellä oleminen ja hyvänä pitäminen ilman painostusta seksiin ovat tärkeitä. Kuten parisuhteessa muutenkin, kumppanin positiivinen huomiointi ja ulkonäön kehuminen tekevät hyvää, Hanna sanoo.

Leikattu voi olla todella epävarma, ja valitettavasti jokin kumppanin harkitsematon lausahdus voi satuttaa pahastikin, vaikka sen takana ei mitään ilkeää tarkoitusta olisi ollutkaan. Keskustelun tärkeys korostuukin kriisin yhteydessä. – Kummankin olisi pystyttävä keskustelemaan asioista niin, että mielipahan aiheuttajat tulevat puretuiksi ja käsitellyiksi.

Oppaassa on käytännön harjoituksia. Minäkuva- ja kehonkuvaharjoitusten avulla voi haastaa itsensä katsomaan ja koskettamaan itseään uudella, lempeämmällä tavalla. – Usein huomaamattamme arvostelemme itseämme ja puhumme itsestämme hyvin ankarasti. Oma päänsisäinen ääni voi olla tyly ja kiinnittää huomion vain negatiiviseen. Kehonkuvaan liittyviä harjoituksia löytyy myös esimerkiksi Suomen Mielenterveysseuran ja Sexpon internetsivuilla.

– Seksuaalisuuteen tai seksiin ei pitäisi suhtautua liian vakavasti tai ottaa siitä paineita. Seksuaalisuus muuttuu koko elämän ajan, ja seksin on tarkoitus olla nautinnollista ja hauskaa, ei ryppyotsainen suoritus.

Pussin kanssa pedissä -opas on luettavissa täällä.

Teksti: Essi Roisko ja Hanna Haapamäki

Artikkeli on julkaistu Finnilco-lehdessä 1/2018.

Vatsan alueen sairauksien tietopankki Vatsatalo on avattu

Vatsatalo on Terveyskylän uusi sivusto, joka keskittyy vatsan alueen sairauksiin ja vatsavaivoihin. Sivustolle on koottu asiantuntijatietoa vatsaoireista, vatsan ja lantionpohjan sairauksista, niihin liittyvistä tutkimuksista ja eri avanteista. Faktatiedon lisäksi sivulta löytyy myös potilaiden omia tarinoita, joiden joukossa on kertomuksia avanne- ja J-pussileikatuilta. Vatsatalon tarkoituksena on tarjota luotettavaa tietoa vatsan alueen sairauksien hoidosta ja seurannasta sekä antaa vinkkejä arkeen ja erilaisista elämäntilanteissa selviämiseen.

Vatsatalo löytyy osoitteesta www.terveyskyla.fi/vatsatalo

Mikä Terveyskylä? 

Terveyskylä.fi on erikoissairaanhoidon verkkopalvelu, joka on kehitetty yhteistyössä asiantuntijoiden ja potilaiden kanssa. Terveyskylä tarjoaa tietoa ja tukea sairastumisen eri vaiheisiin virtuaalitaloilla, jotka tarjoavat potilaille ja heidän läheisilleen kattavaa ja luotettavaa informaatiota. Tällä hetkellä erilaisia taloja on 16 kappaletta ja vuoden 2018 loppuun mennessä taloja on tarkoituksena olla avoinna noin 30. Omat talonsa löytyvät jo esimerkiksi mielenterveydelle, painonhallinnalle ja kuntoutumiselle.

Terveyskylä on osa Virtuaalisairaala 2.0-hanketta, joka on HUS:n ja Suomen kaikkien yliopistollisten sairaaloiden yhteinen projektikokonaisuus.

Avannepäivän luennot videoina

Tästä löydät vuoden 2017 Avannepäivän alkusanat ja luennot videomuodossa. Valtakunnallista Avannepäivää vietettiin lauantaina 7.10. Kampin palvelukeskuksessa ja puhujina olivat Finnilcon toiminnanjohtaja Sini Nykänen, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta, laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonen sekä yrittäjä Nanna Mikkonen.

Ensimmäisenä alkusanat Finnilcon toiminnanjohtajalta Sini Nykäseltä ja kansanedustaja Maarit Feldt-Rannalta:

Leena Putkosen luento ”Superhyvää keholle ja mielelle!” on jaettu kahdelle videolle:

Nanna Mikkosen luento ”Voimaa sisimmästä”:

Paljon kerrottavaa – video avanneleikattujen tarinoista

Italian avanneyhdistys FAIS on toteuttanut videon avanneleikattujen omista kertomuksista. Paljon kerrottavaa – niminen video on tunnelmallinen teos sairastumisesta, ennakkoluuloista ja itsensä rakastamisesta. Videolla halutaan levittää avannetietoutta ja hälventää epäluuloja avanneleikkauksien ympäriltä.