SOSIAALITURVA 2010         

Lääkekorvaukset

Katso KELA lääkekorvaukset

Uusi lääkekorvausjärjestelmä tuli voimaan vuoden 2006 alusta. Sen mukaan korvausluokkia on edelleen kolme, mutta potilaalla ei ole enää ostokertakohtaista kiinteätä omavastuuosuutta. Hän saa korvauksen lääkekohtaisesti prosenttiosuutena suoraan lääkkeen hinnasta

Peruskorvaus on lääkkeen hinnasta 42 prosenttia, alempi erityiskorvaus 72 prosenttia ja ylempi erityiskorvaus 100 prosenttia. Ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeistä potilas maksaa kolmen euron omavastuun jokaisesta samalla kertaa ostamastaan valmisteesta.

Kustannuksilla, jotka potilas itse maksaa korvattavista lääkkeistään, on vuotuinen omavastuu 672,70 €. Kun vuotuinen omavastuu täyttyy, asiakas on oikeutettu hakemaan Kelan toimistosta lisäkorvausta. Vastedes hän saa lisäkorvauksena 100 prosenttia 1,50 euron omavastuun ylittävältä osalta. Tämän 1,50 euron omavastuun hän maksaa siis jokaisesta samalla kertaa ostamastaan valmisteesta.

Lääkekorvausjärjestelmän muutokset koskevat myös kliinisten ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden kustannusten korvaamista.

Korvaus lääkärinpalkkiosta

Yksityislääkärin palkkiosta sairausvakuutus korvaa 60 % Kelan vahvistamien taksojen mukaisista määristä.

Korvaus tutkimuksesta ja hoidosta

Lääkärin määräämästä tutkimuksesta ja hoidosta korvataan 75 % 13,46 €:n omavastuuosuuden ylittävältä osalta samalla kertaa annettua määräystä kohden. Korvaus maksetaan Kelan vahvistamien taksojen pohjalta. Samoin korvataan yksityisessä hoitolaitoksessa annettu hoitosarja, joka sisältää kolmen kuukauden aikana enintään 15 hoito- tai tutkimuskertaa. Lääkärinpalkkioita samoin kuin tutkimusta ja hoitoa koskevat taksat ovat nähtävissä Kelan paikallistoimistoissa.

Korvausten hakeminen

Asiakkaan ei enää tarvitse kirjoittaa hakemusta ja valtakirjaa suorakorvausta varten vaan KELA-kortin näyttäminen maksun yhteydessä riittää.

Matka- ja yöpymiskorvaus

Sairausvakuutuksen perusteella korvataan matkat tutkimukseen, hoitoon ja kuntoutukseen 9,25 € ylittävältä osalta yhteen suuntaan. Jos potilaan itsensä maksettavaksi jääneet matkakustannukset ylittävät 157,25 € kalenterivuodessa (ns. vuotuinen omavastuuosuus), korvataan tämän ylittävä osa kokonaan. Vuotuista omavastuuosuutta laskettaessa otetaan huomioon vakuutetun, saattajan tai perheenjäsenen erikseen tekemien matkojen matkakohtaiset omavastuuosuudet sekä niitä pienemmät kertakustannukset tai nämä molemmat. Vuotuisen omavastuuosuuden täyttymistä on vakuutetun seurattava itse sekä säilytettävä kuitit.

Matkat korvataan yleensä halvimman matkustustavan mukaan, joksi katsotaan juna tai linja-auto. Oman auton käyttöä pidetään perusteltuna, mikäli sairauden tila tai paikalliset liikenneolosuhteet sitä edellyttävät. Kela maksaa kilometrikorvausta 0,20 €.

Jos vakuutettu tutkimuksen, hoidon tai liikenneolosuhteiden vuoksi joutuu matkalla yöpymään hotellissa, matkustajakodissa tai ns. potilashotellissa, maksetaan yöpymisrahaa enintään 20,18 € vuorokaudessa.

Korvausten hakeminen

Matkakulujen korvaus voidaan vähentää suoraan kuljetuslaskusta, jos potilas antaa kuljetuksen suorittaneelle taksille tai ambulanssille valtakirjan (= suorakorvaus). Muuten matkakustannuksista on täytettävä erillinen korvaushakemus sekä esitettävä todistus matkan kohteesta. Korvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa maksun suorittamisesta tai vuotuisen omavastuuosuuden ylittyessä kuuden kuukauden kuluttua kalenterivuoden päättymisestä.

Tuet 

Lisätietoja  Kela - Vammaistuet   (klikkaa)

16 vuotta täyttäneen vammaistuki

Vammaistuen tarkoituksena on tukea pääasiassa muiden kuin eläkkeellä olevien työikäisten vammaisten selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, työssä ja opiskelussa. Vammaistuen saamisen edellytyksenä on, että hakijalla on sairaus tai vamma, joka heikentää toimintakykyä. Toimintakyvyn heikentymisen tulee arvion mukaan kestää ainakin vuoden ajan. Vammaistukea maksetaan tällöin yleisen haitan, tarvittavan avun ja palvelusten sekä erityiskustannusten perusteella 16-64 vuotiaalle henkilölle, joka ei saa kansaneläkelain mukaista varhennettua vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä tai yksilöllistä varhaiseläkettä. Vammaistuki on porrastettu haitan mukaan kolmeen luokkaan ja se on verotonta.

Euromäärät 2010

Vammaistuki  85,59 €/kk    Korotettu vammaistuki 199,71 €/kk    Erityisvammaistuki 387,20 €/kk

Hakemusmenettely

Vammaistukea haetaan Kelan paikallistoimistosta. Vammaistuen hakemista varten tarvitaan lääkärinlausunto C, joka liitetään hakemuslomakkeeseen.

Eläkettä saavan hoitotuki

Eläkkeensaajien hoitotuen tarkoituksena on tukea eläkettä saavan eläkeläisen kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa sekä korvata eläkkeensaajalle sairaudesta tai vammasta aiheutuvia erityiskustannuksia. Tuen saamisen edellytyksenä on, että sairaus tai vamma on yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan alentanut toimintakykyä siinä määrin, että eläkeläinen tarvitsee säännöllisesti toistuvaa apua henkilökohtaisissa toiminnoissaan, kotitaloustöissä ja asioinnissa kodin ulkopuolella. Myös erityiskustannukset otetaan huomioon. Tuki on porrastettu haitan mukaan kolmeen luokkaan ja se on verotonta.

Euromäärät 2010

Hoitotuki 57,32 €/kk   Korotettu hoitotuki 142,70 €/kk     Erityishoitotuki 301,75 €/kk 

 

 Hakemusmenettely

Hoitotukea haetaan Kelan paikallistoimistosta. Hoitotuen hakemista varten tarvitaan lääkärinlausunto C, joka liitetään hakemuslomakkeeseen.

Alle 16-vuotiaan vammaistuki

Lapsen vammaistuen tarkoituksena on tukea vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan lapsen kotihoitoa. Lapsen vammaistuen saaminen edellyttää, että alle 16-vuotias lapsi on sairauden tai vamman takia vähintään kuuden kuukauden ajan erityisen hoidon ja kuntoutuksen tarpeessa ja siitä aiheutuu erityistä taloudellista tai muuta rasitusta. Lapsen vammaistuki on porrastettu kolmeen luokkaan ja se on verotonta.

Euromäärät 2010

Vammaistuki 85,59 €/kk    Korotettu vammaistuki 199,71 €/kk      Erityisvammaistuki 387,20 €/kk

Hakemusmenettely

Lapsen vammaistukea haetaan Kelan paikallistoimistosta. Vammaistuen hakemista varten tarvitaan lääkärinlausunto C, joka liitetään hakemuslomakkeeseen.

Erityishoitoraha

Lapsen sairaanhoito- ja kuntoutusavustuksen tarkoituksena on korvata sitä menetystä, joka vanhemmalle aiheutuu, kun hän on estynyt tekemästä omaa tai ansiotyötä alle 16-vuotiaan lapsensa sairauden tai vamman hoidon tai kuntoutuksen vuoksi eikä saa tältä ajalta palkkaa. Perheenemännät ja opiskelijat sekä muut itsenäistä työtä tekevät ovat myös oikeutettuja erityishoitorahaan. Erityishoitorahan hakemisesta on aina neuvoteltava lasta hoitavan lääkärin kanssa.

Vähennykset verotuksessa

Veronmaksukyvyn alentumisvähennys

Jos verovuonna Suomessa asuneen henkilön veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä käytettävissä olevat tulot ja varallisuus huomioon ottaen on erityisistä syistä, kuten elatusvelvollisuuden, työttömyyden tai sairauden johdosta olennaisesti alentunut, vähennetään hänen puhtaasta ansiotulostaan kohtuullinen määrä, ei kuitenkaan enempää kuin 1 400 euroa. (TVL 98 §). Vähennyksen määräämisessä on aina otettava huomioon verovelvollisen ja hänen perheensä kokonaistilanne. Ensin on tutkittava, onko veronmaksukyky lain tarkoittamasta erityisestä syystä olennaisesti alentunut. Sen jälkeen tutkitaan, onko vähennys myönnettävissä ottaen huomioon verovelvollisen ja hänen perheensä veronalaiset ja verovapaat tulot ja varallisuus.

Veronmaksukyvyn alentumisvähennystä ei yleensä voida myöntää täysimääräisenä, jos yksinäisen verovelvollisen vuositulon määrä ylittää 15 500 euroa tai puolisoiden yhteenlaskettu vuositulon määrä ylittää 24 500 euroa. Vähennystä ei myönnetä osittaisenakaan, jos yksinäisen verovelvollisen vuositulon määrä ylittää 23 500 euroa tai puolisoiden yhteenlaskettu vuositulon määrä ylittää 37 000 euroa. Edellä mainittuja tulorajoja korotetaan 2 500 eurolla jokaista verovelvollisen huollettavana olevaa lasta kohti.

Vuositulolla tarkoitetaan verovelvollisen puhtaiden ansiotulojen ja pääomatulojen yhteismäärää.

Yksinomaan suurten sairauskulujen perusteella vähennys myönnetään, edellyttäen, että TVL 98 §:n 2 momentin edellytykset täyttyvät, eivätkä yllä mainitut tulorajat sitä estä, yleensä seuraavasti:

Kaikista tulorajoista voidaan tapauskohtaisen harkinnan ja esitetyn selvityksen perusteella poiketa.

Varallisuus on tulorajojen lisäksi otettava huomioon ratkaistaessa vähennyksen myöntämistä. Jos verovelvollisen tulot ylittävät edellä mainitut ylemmät tulorajat (23 500 / 37 000 euroa), veronmaksukyvyn alentumisvähennys sairaskulujen perusteella harkitaan tapauskohtaisesti.

Jos perheessä on huollettavana kehitysvammainen alaikäinen lapsi ja perheen veronalaiset kokonaistulot ovat alle 26 000 euroa, veronmaksukyvyn alentumisvähennyksenä vähennetään 1 100 euroa. Jos tulot ovat 26 100 – 53 000 euroa, vähennys on 700 euroa. Jos tulot ovat yli 53 000 euroa, vähennystä ei myönnetä. Erityistilanteissa vähennys voi olla edellä mainittua suurempi.

Vähennys on harkinnanvarainen, vaikka edellä mainitut edellytykset täyttyisivät. Vähennysvaatimus on perusteltava ja siihen on liitettävä mahdolliset menotositteet.

Invalidivähennys

Invalidivähennyksen hakemista varten tarvitaan lääkärinlausunto B, jossa on määritelty haitta-aste ja haitan pysyvyys. Vähennyksen saamiseksi tulee haitta-asteen olla vähintään 30 %. Vähennys on valtion verotuksessa enimmillään 115 € ja kunnallisverotuksessa 440 €, mikäli haitta-aste on 100%. Muutoin se on haitta-astetta vastaava osuus maksimimäärästä. Kunnallisverotuksessa invalidivähennys myönnetään vain muista ansiotuloista kuin eläkkeestä.

Muut

Asunnon muutostyöt

Vammaispalvelulain mukaan kunta voi korvata välttämättömät muutostyöt, kun kysymyksessä on vaikeavammainen henkilö. Avanneleikattua ei pidetä vaikeavammaisena, ellei hänellä ole lisäksi muuta vammaa. Asiaa kannattaa kuitenkin kysyä kunnan sosiaalitoimistosta, koska muutostyöt (esim. suihku) voidaan korvata sosiaalihuoltolain mukaan.

Autoveron palautus

Avanneleikatulla ei yleisesti ottaen ole mahdollisuutta autoveron palautukseen, koska hänen invaliditeettinsa ei riitä siihen. Lisätietoja saa tarvittaessa Finnilcosta.

Kunnallisen terveydenhuollon maksukatto

Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on 633 €:n maksukatto kalenterivuotta kohti. Maksukaton täytyttyä asiakas saa avohoidon palvelut pääsääntöisesti maksutta. Lyhytaikaisen laitoshoidon hoitopäivämaksu alenee 12 euroon maksukaton saavuttamisen jälkeen. Alle 18-vuotiaiden lasten maksut otetaan huomioon huoltajan maksukatossa. 

Maksukattoon lasketaan mukaan terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalvelut, fysioterapia, sarjahoito, sairaalan poliklinikkamaksut, päiväkirurgian maksu sekä lyhytaikaisen laitoshoidon maksut niin terveydenhuollon kuin sosiaalihuollon laitoksissa.

Maksukattoon ei lasketa mukaan maksuja esimerkiksi hammashoidosta, sairaankuljetuksesta, lääkärintodistuksista, erikoismaksuluokan lisämaksuja, yksityislääkärin lähetteellä tehtävien laboratorio- ja kuvantamistutkimusten (esim. röntgen-, ultraääni- tai magneettikuvaus) maksuja eikä tulosidonnaisia maksuja.

Terveyspalvelujen käyttäjän on itse seurattava maksukaton täyttymistä. Tätä varten hän saa terveyskeskuksesta seurantakortin. Alkuperäiset maksukuitit on kuitenkin säilytettävä, sillä ne on esitettävä tarvittaessa ennen kuin asiakas saa todistuksen maksukaton täyttymisestä. Todistuksen antaa terveyskeskus tai muu julkinen terveydenhuolto.

Kuntoutus

Ammatillinen kuntoutus

Ammatillista kuntoutusta järjestetään henkilölle, jonka työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet. Ammatillisen kuntoutuksen palveluja ovat mm työ- ja koulutuskokeilut, työhön valmennus, ammatillinen ja muu koulutus, elinkeinoneuvonta ja –tuki.

Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on parantaa ja ylläpitää kuntoutujan työ- ja ansiomahdollisuuksia.

Ammatillista kuntoutusta järjestävät ja kustantavat KELA, työhallinto, työeläkejärjestelmä sekä Vakuutusalan kuntouttamiskeskus, joilta kuntoutusta myös haetaan. Mukaan tarvitaan lääkärin lausunto terveyden tilasta.

Lääkinnällinen kuntoutus

Lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Tarkoitus on edistää ja tukea hänen elämänhallintaansa ja itsenäistä suoriutumista päivittäisistä toiminnoista. Lääkinnällistä kuntoutusta ovat mm. erilaiset terapiat, kuntoutushoito ja sopeutumisvalmennus sekä apuvälinehuolto.

Kuntoutuksen pohjana käytetään hoitoyksikössä laadittua kuntoutussuunnitelmaa. Kuntoutuksen kustannuksia korvaavat KELA, terveydenhuolto ja RAY.

Vaikeavammaisten alle 65-vuotiaiden kuntoutuksen kustannuksista vastaa KELA.

Finnilco järjestää vuosittain useita kuntoutuskursseja. Kursseilla on luentoja sairaudesta, mutta myös virkistäytymistä ja keskusteluja muiden samanlaisesti leikattujen kanssa.

Hakemuksia kursseille saa KELA:n toimistosta, avannehoitajalta ja Finnilcosta.

Kuntoutusraha

Kuntoutuksen ajalta maksetaan kuntoutusrahaa, jos kuntoutuksen tavoitteena on työelämässä pysyminen, sinne palaaminen tai työelämään tulo. Kuntoutusrahaa voidaan maksaa KELA:n kuntoutuksessa olevien lisäksi myös henkilöille, joiden kuntoutus perustuu kansanterveyslakiin, erityissairaanhoitolakiin, työterveyshuoltolakiin ja vammaispalvelulakiin.

Kuntoutusrahaa voidaan maksaa 16-64-vuotiaalle Suomessa asuvalle vakuutetulle, joka on estynyt tekemästä työtään kuntoutuksen vuoksi. Varhennetun vanhuuseläkkeen saajalla ei ole oikeutta kuntoutusrahaan.

Kuntoutusrahan saaminen edellyttää kuntoutuspäätöstä, jossa on sitouduttu järjestämään ja maksamaan kyseinen kuntoutus.

Myös kuntoutujan omaiselle voidaan maksaa kuntoutusrahaa sopeutumisvalmennuksen ja perhekuntoutuksen ajalta vastaavasti kuin kuntoutujalle itselleen.

Kuntoutusraha on yleensä sairausvakuutuksen päivärahan suuruinen ja sitä maksetaan kuutena päivänä viikossa. Omavastuuaika on alkamispäivä ja yhdeksän seuraavaa arkipäivää.  Omavastuuaika on vain yksi päivä, jos kyseessä on enintään 12 päivää kestävä sopeutumisvalmennus tai perhekuntoutus.